Pätärin talomuseo Ylämaalla

Pätärin talomuseo Ulämaan Ylijärven kylässä

Kesäkuun 10. päivä pysähdyin Ylämaalle ja Miehikkälään tekemälläni retkellä toviksi Pätärin talomuseolla. Edellisessä risteyksessä opastekyltti oli kuuluttanut kutsua museolle, mutta nyt se näytti kieriskelevän hyljätyn morsiamen/sulhasen itsesäälissä ylhäisessä yksinäisyydessään. Talomuseo sijaitsee Ylämaan Ylijärvellä, osoitteessa Mätöntie 36. Tämän Kankaisen museotilan rakennukset ovat 1870 – 1880-luvulta. Talon ensimmäiset asukkaat ovat muistitiedon mukaan olleet Antti Mikonpoika Pätäri (1861 – 1936) ja hänen vuonna 1867 syntynyt vaimonsa Valpuri Mikontytär Seppä. Talon tupa on siirretty paikalle Säkkijärveltä ja kamarit rakennettu paikan päällä.  Antti Pätärin elinaikana tila oli kylän vauraimpia. Anttille ja Valpurille syntyi viisi lasta, Eerik (1889), Iivar (1892), Hilja (1895), Matti (1900) ja Toivo (1905). Perheen pojista ei yksikään avioitunut. Hilja-tyttärellä oli avioliitosta kaksi lasta, joista tytär kuoli lapsena ja poika jatkosodan viimeisenä päivänä. Tila siirtyi jo Antin ja Valpurin eläessä Matti Pätärin omistukseen. Hän hoiti kaikki tilan työt hevosvetoisesti. Kun hän kuoli vuonna 1976, tila joutui ensin valtiolle. Ylämaan kunta anoi tilaa museokäyttöön irtaimistoineen, jota taloon oli kertynyt runsaan sadan vuoden aikana.

Pätärin rakennukset Mätöntieltä kuvattuna

Pätärin talon ympäristö on paikoin pahasti pusikoitunut

Pätärin talo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1978. Tilan päärakennukseen sijoitettiin talomuseo. Sen kaikki museoesineet ovat Pätärin taloon kuuluvaa esineistöä, vain lääkekaappi ja esittelyvitriinit on tuotu muualta. Maalaistalon jokapäiväisessä elämässä käytetyt esineet ja työkalut ovat 1800-luvulta lähtien nähtävissä yhtenäisenä kokoelmana nähtävissä. Talomuseo avattiin vuonna 1980.

Museon pihapiirissä on viisi aittaa. Näistä suutarinaitassa on nähtävissä suutarin työvälineitä, kuten vanhoja lestejä. Vilja-aitta on peräisin 1600-luvulta. Näiden lisäksi pihapiirissä on maito-, liha- ja vaateaitat. Pihapiirissä on lisäksi sauna, riihi, puukatos eli liiteri sekä 1950-luvun navetta. Navettaan kunnostettiin 1980-luvun alussa tilat kotiseutumuseolle ja se avattiin vuonna 1983.

Kun Ylämaalla kuvattiin helmikuussa 2011 kahden viikon ajan Hiljaisuus-elokuvaan sotatalvesta 1944 kertovia tapahtumia, kuvauspaikka on Pätärin talomuseo ja sen pihapiiri. Sinne lavastettiin kaatuneiden kokoamispaikka. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat Metsäpirtin pitäjässä sijainneelle kaatuneiden kokoamispaikalle. Myös Pätärin tilan riihi oli ollut kaatuneiden sotilaiden ruumiiden kokoamispaikkana jatkosodan aikana. Tehtävässä Elokuvaa kuvattiin Pätärin talomuseolla myös vuoden 2011 kevätkesällä. Kuvaukset jatkuvat Pätärin talomuseolla loppukuusta Kuvauksissa käytettiin myös paikallisia avustajia. Elokuvan arvostelu löytyy täältä.

Näkymä pihapiiriin

Vuoden 2013 lopulla Lappeenrannan kaupunki pyrki eroon kaikista paikallismuseoistaan. Yhtenä joukossa oli Pätärin talomuseo. Kesäkuussa seuraavana vuonna salama iski Pätärin talomuseoon.  Pihakoivuun iskenyt salama kynti pihaan metrin levyisen railon ja iski sitten museorakennukseen. Museorakennuksen välikatto putosi, ikkunat menivät rikki ja sähköpääkeskus tuhoutui täysin.  Salaman paineaalto oli siirtänyt taloa pituussuunnassa.

Henkilövahingoilta vältyttiin, mutta kulttuurihistoriallisesti merkittävää omaisuutta vaurioitui. Ylämaalla heräsi huoli museon tulevaisuudesta, sillä korjauksesta olisi edessä iso lasku, ja jo valmiiksi talousvaikeuksissa olevalle museon tulevaisuus oli epävarma jo ennen tuhoja. Se oli onnettomuushetkellä Lappeenrannan kaupungin omistuksessa, joka oli siirtämässä talousvaikeuksiensa sitä Ylämaan kotiseutuyhdistyksen hoitoon.

Näkymä pihapiiristä

Talomuseon katto uusittiin pian salamavahinkojen syntymisen jälkeen eli heinäkuun alussa. Ennen kattotyötä paikoiltaan siirtynyt talo jouduttiin palauttamaan kaivinkoneen avulla alkuperäisille sijoilleen. Lappeenrannan kaupunki oli hankkinut katontekotarpeet jo edellisenä vuonna. Museon luvalla pärekatto vaihdettiin peltikatoksi. Kyläyhdistyksen järjestämissä kattotalkoissa oli mukana 4—7 miestä. Myös talomuseon navetan puinen yläosa oli salaman voimasta siirtynyt paikoiltaan ja oli jopa vaarassa romahtaa. Myös museoesineistöä oli tuhoutunut. Talomuseossa oli ollut yli 2600 luetteloitua museoesinettä. Kyläyhdistyksen puheenjohtajan Erkki Mäkisen mukaan ”Ei näillä esineillä missään muualla ole arvoa kuin tässä talossa. Kyse on kulttuurihistoriallisesta menetyksestä”.

Vuoden 2016 kesäkuun lopussa Etelä-Saimaa kertoi, että Pätärin talomuseon kohtalo oli edelleen auki. Ylämaan kotiseutuyhdistys olisi ollut halukas sen ostamaan. Museo oli suljettuna jo toista kesää peräkkäin. Ylämaan Kotiseutuyhdistys oli tehnyt siitä tarjouksen, mutta sen tarjous ja kaupungin pyyntö eivät kohdanneet. Kesällä 2017 museon kohtalo oli ilmeisesti edelleen avoin.