Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

torstai 1. kesäkuuta 2017

Simolan pommituksista vaikeneminen

Simolan pommitusten uhrien muistomerkki Lepolan hautausmaalla Lappeenrannassa.
Tähän joukkohautaan on siunattu 42 uhria.
Helmikuussa 1944 Helsinkiin suoritetun toisen suurpommituksen (16.-17.2.1944) jälkeen Päämajan ilmasuojelukomentaja Kenraalililuutnanti A. Sihvo antoi käskyn, jonka mukaan ilmasuojelun johtoelimiä kiellettiin antamasta pommituksista mitään tietoja muille kuin ylemmille johtoportaille ja ilmavalvonta-aluekeskuksille. Julkisuuteen annettavista tiedoista päättäisi Päämajan ilmasuojeluosasto. Tätä vielä täsmennettiin 26.2.1944 siten, että sanomalehdille kiellettiin antamasta tietoja pommitusten uhrien lukumääristä ja sekä kuolleiden ja haavoittuneiden nimiä. Tällä tiukalla sensuurilla haluttiin estää tappiomielialan ja pakokauhun leviämistä niin kotirintamalla kuin rintamajoukoissakin. Aikalaiskertomusten mukaan samana päivänä 20.6.1944 tapahtuneesta vielä tuhoisammasta Elisenvaaran pommituksesta selvinneille sotapoliisit teroittivat, ettei pommitustuhoista saanut kertoa.
Lotta Helvi Maria Lasosen kuolinilmoitus
Etelä-Savo-lehdessä 1.7.1944.

Niinpä sanomalehdissä ei ollut minkäänlaisia uutisia Lappeen Simolan pommituksista, jotka tapahtuivat 19. - 20.6.1944. Ensimmäinen pommituksia sivuava ilmoitus oli Etelä-Saimaa lehdessä 27.6.1944 ollut lotta Sylvia Vätön kuolinilmoitus.  Siinä kerrotaan hänen kuolleen ilmapommituksen uhrina 19.6., mutta kuolinpaikkaa ei mainita. Etelä-Savo-lehdessä oli 1.7.1944 lotta Helvi Lasosen kuolinilmoitus, jos samoin mainitaan menehtyminen ilmapommituksessa, mutta kuolinpaikkaa ei kerrota.  Lotta Hellin Pullin kuolinilmoitus oli lehdessä vasta 28.10.1944 edellä kuvattujen ilmoitusten kaltaisilla tiedoilla.

Simolan ratapihan eteläpuolella oli kauppias Kotosen talo,
jonka kellarista haki turvaa 43 henkilöä. Kellariin tuli täysosuma,
ja kaikki siellä olleet menehtyivät. Kuvassa samalle paikalle
sodan jälkeen rakennettu varasto ja sen päädyssä oleva
betonitasanne. Kuvan vasemmassa reunassa pilkottaa notkossa
toinen varasto. Samalla paikalla oli mökintapainen ennen
pommitusta. Sieltä lotat jakoivat ruokaa asemalla kuljetusta
odottaville evakoille,sotilaille ja työvelvollisille. Myös tuo
rakennus tuhoutui pommituksessaja sen tilalle rakennettiin uusi.
Lappeenrannassa ja Luumäellä järjestettiin 29.10.1944 karjalaisen siirtoväen ja sankarivainajien  yhteisiä siunaustilaisuuksia. Näitä uutisoitiin laajasti 26.-31.10 sanomalehdissä. Tilaisuudet myös radioitiin. Näihin siunaustilaisuuteen liittyvässä uutisessa 31.10.1944 mainitaan Simolan pommitus ensimmäisen kerran. Siinä kerrotaan tässä yhteydessä siunatun myös yksi tuntemattomaksi jäänyt Simolan pommituksen uhri. Seuraava Simolan pommituksia sivuava uutinen löytyy päivämäärällä 4.11.1944. Osuusliike Yhtymän talousasioita käsitelleessä syyskokouksessa kerrotaan osuusliikkeen Simolan myymälän ja sen talousrakennuksen tuhoutumisesta ilmapommituksessa. Seuraava Simolan pommituksiin liittyvä uutinen löytyy päivämäärällä 21.11.1944. Siinä kerrotaan Lappeen (= Lappeenrannan) sankarihautausmaalla siunatun 50 sankarivainajaa, heidän joukossaan lotat Helvi Lasonen ja Hellin Pulli. Simolan pommituksia alettiin käsitellä laajemmin lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä vasta 1990-luvulla.

Lähteet:
Heikki Kauranne & Jukka Vesen: Simolan pommitukset (2006)
Etelä-Saimaa 1944
Etelä-Savo 1944

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti