Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

keskiviikko 6. heinäkuuta 2016

Viholliset keskellämme. Desantit Suomessa 1939 - 1944. Amerikansuomalaiset desantit






Olen kesän aikana lukenut Atso Haapasen kirjoittamaa mielenkiintoista kirjaa Viholliset keskellämme. Desantit Suomessa 1939 – 1944. Vaikka kirjaa lukiessa häiritsi sen paikoin  huolimaton viimeistely, luin kirjan loppuun lähes yhdellä kertaa. Kirjaan on koottu kattavasti talvi- ja jatkosodan aikana Suomeen vakoojiksi lähetettyjen henkilöiden kohtalot. Vuonna 2012 ilmestyneeseen teokseen on koottu asiakirjoista löytyvät Suomen kenttäoikeuksissa vakoojina tai maanpettureina kuolemaan tai elinkautisiin kuritushuonerangaistuksiin tuomitut. Yhteensä heitä oli 785. Näistä 470 teloitettiin, elinkautisen tuomion sai 144 ja 171 surmattiin. Todellinen desanttien lukumäärä oli huomattavasti suurempi, Haapasen mukaan hyvän matkaa toista tuhatta. Useita vakoilijoita tuomitiin pienempiin rangaistuksiin. Lisäksi kuusi kuolemaan tuomittua armahdettiin talvisodan päätyttyä, yksi kuolemaan tuomittu kuoli ennen teloittamista ja viisi vakoilijaa kuoli ilmapommituksessa Mikkelissä vuonna 1940. Lisäksi vuosina 1942 – 1944 neljä tuomittua teki itsemurhan ja yksi onnistui karkaamaan. Vuosina 1943 – 1944 armahdettiin seitsemän kuolemaan tuomittua.  Sodan tauottua oikeusministeriö määräsi välirauhansopimuksen 20 artiklan nojalla vapautettavaksi 501 Suomen kansalaista ja 192 Neuvostoliiton kansalaista.

Desantti (ven. десантник) on suomen kieleen venäjästä lainattu sana, joka tarkoittaa laskuvarjomiestä. Suomen kielessä desantti-nimitystä käytetään talvi- ja jatkosodan aikana selustaan pudotetuista, vakoiluun ja sabotaasitoimintaan koulutetuista laskuvarjomiehistä ja naisista. Heistä merkittävä osa oli venäläisiä, mutta joukossa oli suomalaisen taustan omaavien lisäksi paljon inkeriläisiä, karjalaisia, virolaisia ja jopa ukrainalaisia. Vain pieni osa desanteista oli tehtävään hyvin koulutettuja, sen sijaan merkittävä osa, varsinkin jatkosodan alussa, oli värvätty tai pakotettu tehtävään vain parin päivän pikakoulutuksella. Usein desantit olivat rikollisia tai kriminaalivankeja, joille oli luvattu armahdus desanttitehtävää vastaan. Desanteille luvattiin tehtävästä rahapalkkaa ja he saivat mukaansa rahaa muun muassa avustajien värväämiseen. Desantit tulivat Suomen halussa oleville alueille pääosin lentokoneilla.  Osa saapui myös kesällä veneillä ja talvella hiihtämällä Äänisjärven, Laatokan ja Suomenlahden ylittäen.



Desanteista todennäköisesti suurin osa jäi nopeasti kiinni ja lähes aina siviilipukuiset desantit teloitettiin vakoojina. Jos desantilla oli puna-armeija asepuku, hänet katsottiin tiedustelijaksi/sotilaaksi ja hänestä tuli sotavankin. Tuomioiden linja ei ollut pukeutumisen suhteen kuitenkaan yhtenäinen ja desanteilla oli yllään usein sekavaatetus, jossa saattoi koostua jopa kolmen armeijan vaateparsista. Desantit tuomittiin usein kenttäoikeuksissa, mutta myös Sotaylioikeus käsitteli niitä kenttäoikeuksien tuomioista tehtyjen valitusten takia. Se muutti usein kenttäoikeudessa annetun kuritushuonerangaistuksen kuolemanrangaistukseksi tai päinvastoin. Kenttäoikeuden antamat teloitustuomiot pantiin usein kuitenkin käytäntöön heti, muutaman tunnin sisällä tuomion antamisesta tai jopa välittömästi. Alaikäiset tuomittiin usein 12 vuoden vankeuteen mutta myös lyhyempiin rangaistuksiin. Desantteja avustaneet siviilit saivat tätäkin lyhyempiä rangaistuksia. Rangaistuksiin vaikutti myös vakoilijan halukkuus yhteistyöhön, muutamat desantit vaihtoivat puolta ja jätettiin kokonaan tuomitsematta. Perääntymisvaiheessa kesäkuussa 1944 jotkut vangitut desantit jätettiin sotatoimialueen vankileirille.

Kirjaa lukiessa minut valtasi voimakas säälin tunne. Monet desanteista olivat lähtöisin Suomesta. He olivat muuttaneet 1918 kansalaissodan jälkimainingeissa tai 1930-luvun alussa vanhempiensa mukana Neuvostoliittoon, jossa uskottiin löytyvän paremmat elämisen mahdollisuudet. Taustansa ja kielitaitonsa vuoksi heidät painostettiin tai jopa pakotettiin vakoilutehtäviin entistä isänmaatansa vastaan. Toki osa ryhtyi varmasti tehtävään myös omasta halustaan. Myös inkeriläisten desanttien kohtalo teki mielen surulliseksi. Nämä pakotettiin usein vakoilutehtävään kielitaidon perusteella. Kohtalona oli lähes aina kuolema suomalaisen teloituskomppanian edessä. Kolmas ryhmä, jonka kohtaloa surkuttelin, olivat amerikansuomalaiset. Heidän osuutensa desanttien joukossa on merkittävä.  Suuri osa oli muuttanut vanhempiensa mukana 1930-luvulla Yhdysvalloista rakentamaan sosialistista ihannevaltiota. Osa heistä oli syntynyt Yhdysvalloissa ja kyseisen maan kansalaisia. Kanadalaisen taustan omaavilla oli takana usein vain muutaman vuoden oleskelu uudella mantereella, jonka jälkeen he olivat muuttaneet Neuvostoliittoon. Kokosin amerikansuomalaisten desanttien kohtalosta oheisen taulukon.  Haapasen kirjassa mainitaan lisäksi joitakin muita desantteja, joiden oletan nimien perusteella olleen amerikansuomalaisia, mutta heidän taustojaan ei ole kirjassa kerrottu niin kattavasti, että siitä voisi olla varma.

Sota on raakaa ja varsinkin vakoilusota.



Nimi
Syntymäaika ja paikka
Pidätys ja tuomio
Muuta
Laine, Melvin Jalmar Antinpoika
22.11.1916 USA?
Tuomio ja teloitus vakoilusta 1.12.1941

Lähdetkorpi, Viljam Eevert Einonpoika
14.7.1917 Kauhajoki
Pidätettiin 4.2.1940 Punkasalmen aseman lähellä, kohtalo epäselvä
Muuttanut vanhempiensa kanssa Kanadaan 1926, sieltä 1931 Neuvostoliittoon Petroskoihin. Saanut Neuvostoliiton kansalaisuuden 1935
Jurvanen, Tyke Olavi
31.12.1917 Fitchburg, MA, USA
Pidätys Karjalan kannaksella3.1.1940. Kuoli 5.1.1940 pommituksessa Mikkelissä

Mäenpää, Eino Henrik Juhonpoika
10.12.1897 Vaasa
Tuomittu 6.6.1941 Vaasan hovioikeudessa maanpetoksesta kuudeksi vuodeksi kuritushuoneeseen
Muuttanut Kanadaan 1927 ja sieltä Neuvostoliittoon 1934. Vakoilumatkalla Norjassa, jossa tuomittiin 28.4.1940 vuodeksi vankilaan. Karkasi ja palasi Neuvostoliittoon. Teki loka-marraskuussa 1940 vakoilumatkan Kemijärvelle, Uusi vakoilumatka Kemijärvelle helmikuussa 1941, ylitti rajan 14.2.19141, mutta jäi kiinni jo seuraavana päivänä
Saukko, Väinö Johannes Heikinpoika
20.10.1907 Kalajoki, Pitkäsen kylä
Pidätys Kesälahdella 6.2.1941. Tuomittiin Viipurin hovioikeudessa valtiosalaisuuksien ilmaisemisesta ym., kuusi vuotta ja 3 kk kuritushuonetta
Muuttanut Kanadaan 1928 ja sieltä Neuvostoliittoon 1931
Mieskolainen, Alho Jeremiaanpoika
23.5.1905 Kangasniemi, Luusniemi
Pidätettiin 20.2.1941 Uukuniemellä. Tuomittiin valtiosalaisuuksien hankkimiseen ryhtymisestä, 7 vuotta kuritushuonetta
Muuttanut Kanadaan 1926, josta siirtyi Venäjälle 1931
Wentelä, Reino William
2.5.1917 Ontario, Kanada
Ristijärvellä 21.8.1941.Kajaanin suojeluskuntapiirin kenttäoikeus tuomitsi vakoilusta kuolemaan. Teloitus 5.5.1942
Asui Petroskoissa. Oli tehnyt vakoilumatkan Uhtualta Ristijärvelle saakka heinä-elokuussa 1940 ja kesä-heinäkuussa 1941 Iisalmeen, Kuopioon ja Kajaaniin.
Ojala, Robert Viktorinpoika
1.8.1914, Farmington, Maine, USA
Pidätys 5.7.1941, Padasjoki, Virmaila. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 10.8.1941
Ojalan perhe muutti 1930 luvulla Petroskoihin Neuvostoliittoon
Rintala, Esko Kalle
4.6.1913 Norwood (MA?), USA
Pidätys Luumäen Marttilan kylässä 22.8.1941. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 11.9.1941
Asui Petroskoissa
Saari, Paavo Heikki
23.12.1914 Waukegan/Chicago, Illinois, USA
Pidätys Luumäen Taavetissa 23.8.1941, teloitus 11.9.1941
Muutti vanhempiensa kanssa joulukuussa 1931 Ruotsin ja Viron kautta Neuvostoliittoon
Niemi, Britta Vellamo Antintytär
9.12.1917, New York, USA
Pidätys Valkeasaari, Kaljala 18.9.1941. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 2.10.1941
Muuttanut perheensä kanssa Neuvostoliittoon 1931. Puna-armeijan radisti ja lääkäri. Britta Niemen äiti muutti Neuvostoliitosta Suomeen 1938 ja vuonna 1941 takaisin Yhdysvaltoihin
Mäkelä, Toivo Arvid Kallenpoika
6.9.1911 USA
Pidätys 4.10.1941, kuolemantuomio vakoilusta , teloitus 1.11.1941
Muuttanut vanhempiensa kanssa Suomeen 1917, siirtynyt yksin Yhdysvaltoihin 1929, josta Neuvostoliittoon vuonna 1932
Hevosaho(Hästbacka), Viljam Hermanninpoika
14.7.1912 Evijärvi, Karttua
Antautui Kendjärvellä, kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 15.11.1941
Muutti Kanadaan 1.1.1930, joulukuussa 1931 Neuvostoliittoon Ruotsin ja Viron kautta
Eskolin, Aarre
23.8.1916 Tampere
Pidätys 16.4.1942, Pitkäranta Nieljärvi. Kuolemanrangaistus vakoilusta, teloitus 12.5.1942
Muuttanut perheen mukana Kanadaan 1922 ja sieltä Neuvostoliittoon 1932
Nuorteva, Pentti Santerinpoika
25.9.1910 Tampere
Pidätettiin Äänisjärven rannalla, Limosaaren ulkopuolella. Tuomittiin vakoilusta kuolemaan, teloitus 21.4.1942
Perheen isä, Santeri Nuorteva muutti Yhdysvaltoihin 1910, vuoden kuluttua perhe seurasi perässä. Perheen isä muutti vuonna 1920 Yhdysvalloista Neuvostoliittoon ja perhe seurasi perässä vuonna 1922
Nuorteva, Matti Santeripoika, edelllisen veli
27.7.1914 Fitchburg, MA, USA
ks. yllä
ks. yllä
Petäjä, Väinö
?
Desanttiryhmän jäsen Juho Ishakov ampui ryhmänjohtajansa Petäjän 16.10.1942 Aunuksessa kesken vakoilumatkan
amerikansuomalainen
Sevander, Milton
18.6.1920 Eveleth, MN, USA
Pidätettiin 11.11.1942 Seesjärven Jouhivaarassa. Tuomittiin vakoulusta kuolemaan ja teloitettin 12.12.1942
Siirtyi vanhempiensa kanssa vuonna 1931 Neuvostoliittoon. Osallistui pitkällä partiomatkalla kahden partiokaverinsa syömiseen. Desanttitoveri Jaakko Anttila oli tappanut molemmat.
Nuorteva, Kerttu Santerintytär
10.11.19192 Astoria, Oregon, USA
Pidätys 7.9.1941 Helsinki. Vakoilusta kuolemantuomio, jota ei kuitenkaan pantu toimeen.
. Palautettiin Neuvostoliittoon lokakuussa 1944, sai siellä 10 vuoden tuomion
Hellerström, Nestor
26.5.1906 Haparanda, Sverige
Pidätys 29.8.1943 Kuolemajärvi, Kirjola, ilmeisesti julistettu sotavangiksi
Yhdysvaltain kansalainen, muuttanut 1930-luvun alussa USA:sta Neuvostoliittoon
 Suikkanen, Vilho
21.2.1924 New York
Pidätys Maaselän asema 8.7.1943. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 19.8.1943
Muutti perheensä kanssa Neuvostoliittoon 1930
Skoglund, Lenni
16.12.1921 Quincy, MA, USA
Pidätys 1.5.1944 Kuolemajärvi, Huumolan seisake. Kuolemantuomio vakoilusta, teloitus 26.6.1944
Muuttanut perheensä mukana USA:sta Neuvostoliittoon 1931
Väisänen, Yrjö Juhonpoika
12.2.1904 Iisalmi
Ks. yllä
Muuttanut vaimonsa kanssa Kanadaan 1930, sieltä Neuvostoliittoon. Neuvostoliiton kansalaiseksi 1933

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti