Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Kansakoulujen Suurjuhlat 1950

Etelä-Saimaan uutisoi näyttävästi kansakoulun suurjuhlat 31.5.1950

Lappeenrannassa järjestettiin helluntaina (28.-29.5.) 1950 valtakunnalliset Kansakoulujen Suurjuhlat. Aikaisemmin ne oli pidetty Helsingissä, Turussa ja Tampereella. Se, että nämä juhlat uskottiin edellisiä järjestäjiään huomattavasti pienemmän ja syrjäisemmän Lappeenrannan osaksi, koettiin kouluväen piirissä merkittäväksi luottamuksen osoitukseksi. Juhlien suunnittelu aloitettiin jo kesällä 1949 ja kaupunginhallitukselta anottiin ja saatiin 50 000 markan määräraha juhlien järjestämiseen.[1] Lisäksi juhlia avustivat Lauritsalan kauppala 15 000 ja Ylämaan kunta 2 000 markalla. Juhlien paikallistoimikunnan muodostivat kansakouluntarkastaja Väinö Knuutinen puheenjohtajana ja kansakouluntarkastaja Mikko Suhonen varapuheenjohtajana sekä muina jäseninä kaupunginjohtaja Onni Kutvonen ja opettajat Levi From, Eino Julkunen, Toivo Haavisto, Aarne Aalto, Helvi Helkala, Väinö Hasanen ja sihteerinä Uuno Liira. Paikallistoimikunta sai valtionavustusta majoitus- ja muonitusmaksuihin 150 000 markkaa. Juhliin valmistautuminen antoi leimansa koulutyölle keväällä 1950. Avustusten lisäksi Lappeenrannan Opettajayhdistys järjesti rahankeräyksen, jossa myytiin 10 000 kappaletta kymmenen markan arvoisia merkkejä juhlien hyväksi.[2]

Lappeenrannassa oli tapahtuman kunniaksi juhlaliputus. Viikkoa ennen juhlien alkua pidettiin kenraaliharjoituksena Lappeenrannan opettajayhdistyspiirin kansakoulujen väliset urheilukilpailut, joihin osallistui satoja oppilaita. Suurjuhlilla painopiste oli urheilu- ja voimistelusuorituksissa. Ensimmäisenä juhlapäivänä alkoi Kimpisen urheilukentällä juhlien pääohjelmanumero eli koulujen väliset urheilukilpailut. Niihin osallistui yli 3 000 tyttöä ja poikaa. Illalla klo 18.00 alkoi Linnoituksen kesäteatterissa kansakouluväen kevätjuhla, jossa kuoro-, lausunta-, musiikki-, tanssi- ja voimisteluesitysten ohessa esiintyi karvainen Willimies, joka kahden kansallispukuisen koulutytön avustamana kertoili Lappeenrannan historiasta. Suurimman suosion sai kuitenkin Armilan kansakoulun tyttöjen esittämä ”Neekeritanssi”, jossa Etelä-Saimaan toimittajan mukaan ”pikkuesiintyjät tunsivat esiintymisen aitoa riemua ja elivät sen mukana”. Esitys sai valtavat suosionosoitukset ja se uusittiin. 1500-paikkaiseen kesäteatteriin ahtautui yleisöä jopa 3 000 katsojaa.[3]

Toisen juhlapäivän ohjelmaan kuului mm. tyttöjen voimisteluesitys, jossa oli mukana peräti 1400 oppilasta.  Poikien vastaavassa esityksessä oli mukana 1200 nuorta. Juhlien suojelija maaherra Arvo Manner totesi juhlapuheessaan koulun, kodin ja yhteiskunnan kulkevan käsikädessä. Hänen mukaansa ”juuri kansakoulussa pääsevät kansa keskuudessa piilevät lahjat ja mahdollisuudet täydellä tehollaan kehittymään ja vahvistumaan”. Juhlat olivat melkoinen ponnistus Lappeenrannan seudun kouluväeltä. Juhlilla tarjottiin noin 20 000 ateriaa ja majoitettiin noin 4000 muualta Suomesta tullutta vierasta. Koleasta ja sateisesta säästä huolimatta juhlista muodostui seudun koulutyön kohokohta ja onnistuneista järjestelyistä ylpeyden aihe [4]

---

[1] LKA. KJA. Ca:8. 17.6.1949, § 86.

[2] LKA. KJA. Tkert 1949 – 1950, 3; Lappeenrannan Opettajayhdistyksen arkisto. Kirjetoisteet 1950 – 1976. Kymen lääninkanslian päätös 13.5.1950.

[3] Etelä-Saimaa 20.5.1950. Kansakoulun suurjuhlien kenraaliharjoitukset eilen; 27.5.1950. Lappeenranta valmis vastaanottamaan juhlavieraansa; 28.5.1950. Kansakoulun suurjuhlat alkoivat eilen Lappeenrannassa; 31.5.1950. Kansakoulun suurjuhlat helluntaina Lappeenrannassa.

[4] LKA. KJA. Tkert 1949 – 1950, 3; Etelä-Saimaa 31.5.1950. Kansakoulun suurjuhlat helluntaina Lappeenrannassa.