Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa syyskuinen näkymä Saimaan kanavan varrelta.

sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Vapaussodan sankarivainajien hautamuistomerkki Lappeenrannan Keskuspuistossa (Päivitetty 7.11.2015)


Kansalaissodassa kaatuneiden valkoisten hautamuistomerkki Lappeenrannan Keskuspuistossa
Hautamuistomerkin "savolainen" soturi
Lappeenrannan keskuspuistossa, Kauppakadun, Valtakakadun ja Kirkkokadun välissä on muistomerkki, jonka pystypaaseissa on kahdella puolella kohokuvioituna taisteluasennossa miekkaa kohottava soturi. Toisen soturin suojakilvessä on Karjalan vaakuna, toisen Savon vaakuna. Molempien maakuntien vaakunat ovat kuvaamassa Lappeenrannan sijaintia Karjalan ja Savon rajamailla. Kyseessä on Ilmari Wirkkalan suunnittelema muistomerkki vuoden 1918 valkoisille sankarivainajille.

Sankarihautajaiset oli pidetty kyseisessä puistossa paikallisen sanomalehden Etelä-Savon mukaan maanantaina 6.5.1918. Tosin toinen paikallinen sanomalehti Etelä-Saimaa kertoo hautajaisten tapahtuneen tiistaina 7.5.1918. Silloisten olojen sekavuutta kuvaa hyvin se, että jopa hautajaispäivästä esiintyy toisestaan poikkeavia tietoja. Toukokuun 24. päivänä puistossa olevaan veljeshautaan haudattiin vielä kaksi kaatunutta valkoista. Toinen heistä oli Rovon sahanhoitaja, 5.4. Joutsenossa komppanianpäällikkönä kaatunut Vilho Nummi (runoilija Lassi Nummin setä). Toinen haudatuista oli joukkueenjohtajana sotinut rautatievirkamies Arvid Theodor Uljas. Myös haudattujen määrästä ilmeni lehdissä ristiriitaisia tietoja. Yleisimmin puhuttiin 23 haudatusta, mutta myös luku 30 esiintyi.

Etelä-Saimaa uutisoi aiheesta 11.5.1918 seuraavasti:

Vapaustaisteluissa kaatuneitten sankareitten hautajaiset toimitettiin viime tiistaisna. Jo ennen klo 12, jolloin surusaaton ili määrä lähteä yhteiskoululta, kokoontui suuri joukko yleisöä kirkon edustalle ja sotilatten muodostaman kunniakujan ympärille. Soittokunnan soittaessa kantoivat toverit 23 vainajaa yhteiskoululta kirkkoon...
Etelä-Saimaan ilmoittelua
valkoisten sankaripatsaan
paljastustilaisuudesta.
Etelä-Saimaa 16.9.1920
Sen jälkeen  arkut kannettiin kirkosta veljeshaudan äärelle, soittokunta soitti ja kullekin kaatuneelle ammuttiin kunnialaukaukset. Hauta peitettiin ja sen päälle asetettin tilapäinen, havuin koristeltu muistomerkki.

Hanke muistomerkin pystyttämiseksi valkoisten sankarivainajien hautapaikalle käynnistyi heti sodan päätyttyä. Lappeenrannan kaupunginvaltuusto myönsi toukokuun alussa patsasta varten 5000 markan määrärahan. Loput varat hautamuistomerkkiä varten päätti valtuusto hankkia yleisellä keräyksellä.  Suunnittelijaksi saatiin Matti Ilmari Wirkkala (1890 - 1973), taitelija Tapio Wirkkalan isä. Myös isä-Wirkkala oli taiteilija ja ennen kaikkea hautausmaa-arkkitehti, joka suunnitteli runsaasti hautausmaita, hautapatsaita ja sankarihautoja. Hänen suunnittelemansa on myös Lappeenrannan Lepolan hautausmaan arkkitehtuuri ja aidat. Muistomerkin paljastustilaisuutta vietettiin 19.9.1920. Etelä-Saimaa uutisoi tilaisuutta seuraavasti


Täsmälleen klo 2.45 lähti yhteiskoulun pihalta juhlakulke, käsittäen torvisoittokunnan, osaston Raskaasta Tykistörykmentistä, Lappeenrannan ja Lappeen suojeluskunnat lippuineen, ympäristösuojeluskuntien edustajat, partiolaiset, Lotta-Svärdit ja vainajien omaiset. Katukäytävät olivat tungokseen asti täynnä yleisöä. Marssin sävelten raikuessa kulkue kulki pitkin Aleksanterinkatua Kirkkopuistoon ja täällä kulkueen osanottajat asettuivat nelikulmioon muistomerkin ympärille.

Patsas oli verhottu, sen perustan aistikkaat kukkaistutukset herättivät ihailevaa huomiota. Täsmälleen klo 3 alkoi torvisoittokunta soittaa Finlandiaa, jonka päätyttyä luutnantti A. Blommendahl piti paljastuspuheen....


Muistomerkin pystytystä varten organisoidun kansalaiskeräyksen suorittajina olivat Lappeenrannan sekä Lappeen suojeluskunnat. Muistomerkin levennetyssä jalustassa lukee teksti:

Isänmaan ja Kotiseudun puolesta

Muistomerkin korkeassa pilarimaisessa osassa on lueteltu paikallisten valkoisten sankarivainajien nimet. Tai melkein kaikki. Kolme on haudattu nimettöminä. Etelä-Saimaan uutisen mukaan nuo kolme vainajaa olivat tuntemattomia. Syyksi nimettömyyteeen on kerrottu myös sitä, että nämä henkilöt olisivat taistelujen aikana vaihtaneet puolta.
Hautamuistomerkin "karjalainen" soturi. Taustalla Lappeen Marian kirkko


Hautamuistomerkkiin kaiverretut valkoisten sankarivainajien nimet. Kolmen haudatun nimea ei ole mainittu.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti