Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

perjantai 21. heinäkuuta 2017

Valkoisten sankarivainajien muistomerkki Uukuniemellä

Valkosten sankaripatsas Uukuniemen kirkkotarhassa
Uukuniemen kirkonmäellä, kirkkotarhassa, seisoo muistopatsas, joka kertoo niistä dramaattisista vaiheista, jotka seurasivat heti vastaitsenäistyneen kansakuntamme ensiaskelia. Kysessä on vapaussodassa kaatuneelle kahdeksalle sotilaalle pystytty muistomerkki. Uukuniemen pitäjä oli koko sisällissodan ajan valkoisten hallussa, eikä kunnan alueella käyty sotaan liittyviä taisteluita. Uukuniemeläiset miehet osallistuivat sotaan kuitenkin tiiviisti, ensin Sortavalassa, sitten Värtsilässä ja sen jälkeen Karjalan kannaksella. Osa heistä on saanut leposijansa muualla kuin kotiseutunsa kirkkomaassa. 

Alla yhteenvetoa uukuniemeläisten valkoisten joukkojen vaiheista vuosina 1917 - 1918. 




Uukuniemelle kunnallinen järjestysmiehistö syyskuun alussa 1917


Syyskuun 1. Päivänä vuonna 1917 pidetyssä Uukuniemen kuntakokouksessa pohdittiin järjestysmiehistön perustamista kuntaan yhä sekavimmiksi käyvien olojen herättäessä huolta.  Aloitteen tekijänä oli maanviljelijä Arvi Jännes. Kokouksessa tehtiin päätös kunnallisen järjestysmiehistön kokoamisesta. Ohjesääntöä järjestysmiehistölle laatimaan valittiin toimikunta, johon kuuluivat kunnallislautakunnan esimies, edellä mainittu Jännes, talollinen Lauri Tuunanen sekä opettaja M. Väkiparta. Säännöt päätettiin alistaa kuntakokouksen päätettäväksi. Järjestysmiehistään aiottiin koota 250 – 300 miestä ja laadittiin luettelo järjestysmiehistöön valituista.  Tässä vaiheessa järjestysmiesluetteloon kuului myös tunnettuja sosialisteja. . Luettelosta puuttuivat vielä Ännikänniemen, Latvasyrjän ja Rossinniemen kylien edustajat, koska näistä kylistä ei kuntakokouksessa ollut ketään saapuvilla.

Kahden viikon kuluttua pidetyssä uudessa kokouksessa hyväksyttiin järjestysmiehistölle laadittu sääntöehdotus ja valittiin siihen lisää miehiä. Joulukuun alussa todettiin, ettei Viipurin kuvernöörinvirasto ei kuitenkaan vahvistanut sääntöjä, vaan vaati niihin muutoksia. Vuoden 1917-1918 kuntakokouksen esimies Jännes vaati kunnalta varoja aseiden hankkimiseksi perustetulle järjestysmiehistölle, mutta tässä vaiheessa sosialistit eivät enää tukeneet hanketta, vaan väittivät aseita hankittavan vain heidän kukistamisekseen. Jännes vastasi tähän, ettei tarkoitus ole suinkaan selvitellä suomalaisten keskinäisiä välejä, vaan kysymys on paljon suuremmasta tehtävästä:

Meidän on yhdyttävä puolalaisiin, ukrainalaisiin ja muihin keisarillisen Venäjän sortamiin kansoihin, meidän on vapautettava maa ryöstelevistä vieraista sotajoukoista ja saatava Suomi vapaaksi.

Aseita ei tässä vaiheessa saatu, mutta miehistön ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Suomen kaartissa aikoinaan palvellut Juho Leminen Härkälästä. Joissakin kylissä, esimerkiksi Latvasyrjässä, hankittiin kuitenkin jo aseita ja pidettiin harjoituksia. Samoihin aikoihin myös Laatokan Karjalassa perustettiin punakaarteja, jotka saivat aseita venäläisiltä sotilaita. Estääkseen aseiden joutumista punakaartilaisille, Sortavalan suojeluskunta valtasi 230 asetta käsittävän asevaraston. Tämän seurauksena Harlun, Hämekosken ja Savonlinnan punakaartien liikehdinnän. Tästä huolestuneina sortavalalaiset esittivät avunpyynnön maanviljelijä Jännekselle.  Aikaisemmin laadittuun järjestysmiesluetteloon kuuluneille lähetettiin kutsu kunnallislautakunnan jäsenten ja poliisien välityksellä saapua ylihuomenna Sortavalaan. Osa, pitkälti toistasataa miestä, noudatti kutsua. Nekin, jotka eivät kutsua aluksi noudattaneet, liittyivät mukaan jonkin aikaa asiaa harkittuaan. Näin muodostuneiden uukuniemeläisten vapaustaistelijoiden ikä vaihteli 17 – 50 vuoden välillä.  

Uukunimeläiset joukot mukaan sisällissodan taisteluihin


Sisällissodan valkoisella puolella ymmärrettiin, että Sortavalaan siirtyneiden joukkojen lisäksi tarvittiin reservejä ja  huoltojoukkoja. Tammikuussa 1918 opettajat Matti Tuokko ja Matti Väkiparta kutsuivat pitäjän eri kylistä olleita miehiä sotilaallisiin harjoituksiin, joita johti joku ”vanhassa väessä” palvellut sotilas.  Samalla pitäjään muodostui jonkinlainen valkoisten johtoporras, josta alettiin pian käyttää epävirallista nimitystä ”esikunta”. Tähän kuuluivat apteekkari J. Paqvalen, kunnanlääkäri G. Walle ja edellä mainitut opettajat Tuokko ja Väkiparta sekä herastuomari Tuomas Tiittainen. Pian Uukuniemellekin muodostettiin suojeluskunta ja edellä mainittu epävirallinen esikunta muuttui suojeluskunnan esikunnaksi esimiehenään opettaja Tuokko. Esikuntapäällikkö kulki pitäjän eri kylissä valvomassa ja ohjaamassa harjoituksia sekä organisoimassa vartiointia. Valkoisten hallussa olleilta alueilta pyrki koko ajan rintamalinjan eteläpuolelle punaisten halussa olleille seuduille ja tämä pyrittiin katkaisemaan. Huhu kertoi lisäksi, että Mensuvaaran kylässä olisi ollut punaisten osasto. Kylästä löytyikin mielipiteiltään punaisiksi todettuja henkilöitä, mutta sotilaallisia osastoja sieltä ei löytynyt. Sieltä pidätettiin joitakin - osa täysin viattomia - henkilöitä, jotka vietiin tutkittaviksi Sortavalaan ja aina Etelä-Pohjanmaalle saakka. Nämä pääsivät vapaiksi vasta sodan päätyttyä.

Uukuniemellä järjestettiin kutsunnat, jotka onnistuivat hyvin. Suurin osa riviin kutsutuista miehistä liitettin VIII Jääkäripataljoonaan. Se harjoitettiin Sortavalassa ja osallistui taisteluihin Kannaksella raudussa. Tuo aikaisemmin pitäjästä koottu sotilasjoukko osallistui taisteluihin Värtsilässä ja myöhemmin osa Jääsken Ahvolan ja Imatran seuduilla. Uukuniemellä valkoisten rivissä taisteli niin talolliset kuin mökkiläisetkin. Mielenkiintoinen on tieto, että valkoisten joukoissa, jopa vapaaehtoisina, oli myös sosialisteja. Rintamapalveluksessa oli yhteensä 193 uukuniemeläistä. Näiden lisäksi vartiopalvelukseen osallistui 487 miestä.

Valkoisten sankarivainajat


Sisällissodassa kaatui valkoisten riveissä Suomen sotasurmat 1914 – 1922-sivuston mukaan yhteensä 17 uukuniemeläistä. Kirjassa ”Uukuniemi. Rajan halkoma pitäjä mainitaan samoin valkoisten puolella kaatuneen 17 miestä. Heistä 16 on nimetty. Tässä listaa heistä:

H. Berg, H. Eerikäinen, J. Hakulinen, H. Hirvonen, U. Karhu, J. Karppi, A. Kettunen, O. Kettunen, J. Konttinen, F. Kuutti, M. Leminen, M. Levänen, J. Pitkänen, H. Pitkänen, J. Saikkonen ja A. Suutarinen.

Lisäksi yksi valkoisten puolella kaatunut oli tunnistamatta. Yllä mainituista suutari Hiskias Eerikäinen oli syntyisin Uukuniemeltä, mutta hän oli kirjoilla Viipurissa. Sotasurmat-sivustolta löytyy kaksi nimeä, joita ei ole edellä mainitussa kirjassa. He ovat Matti Lemmetyinen ja Olli Melanen

Alla yhteenvetoa Sotasurmat 1914 – 1922-sivustolta löytyvä luettelo Uukuniemellä kirjoilla olleista ja valkoisten puolella kaatuneista.

Sukunimi
etunumi
ammatti
syntymäaika
kuolinpäivä
Kirjopillaolokunta
kuolinkunta
kuolintapa
Alfred Salomonpoika 
Talollisen poika 
26.11.1894 
2.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Janne Juhonpoika 
Työmies 
4.1.1896 
2.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Heikki Kustaa Matinpoika 
Talollisen poika 
20.5.1897 
31.3.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Uuno Juhanpoika 
Työmies 
20.8.1889 
27.4.1918 
Uukuniemi 
Terijoki 
Kaatunut 
Juho Heikinpoika 
Työmies 
28.8.1894 
5.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Oskar Pekanpoika 
Talollisen poika 
18.7.1901 
1.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Antti Juho Konstantininpoika 
Talollisen poika 
9.6.1899 
1.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Juho Matinpoika 
Työmies 
23.3.1895 
20.4.1918 
Uukuniemi 
Kivennapa 
Kaatunut 
Filip Juhanpoika 
Talollisen poika 
10.4.1895 
5.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Haavoittuneena kuollut 
Matti Mikonpoika 
Maanviljelijä 
14.11.1879 
5.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Matti Tiinanpoika 
Työmies 
2.8.1895 
23.4.1918 
Uukuniemi 
Muolaa 
Kaatunut 
Matti Juho 
Maanviljelijä 
7.11.1895 
19.2.1918 
Uukuniemi 
Antrea 
Kaatunut 
Olli 
Maanviljelijä 
3.5.1891 
?.4.1918 
Uukuniemi 

Kadonnut 
Juho Matinpoika 
Työmies 
26.5.1885 
15.3.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Aukusti Matinpoika 
Kauppias 
18.6.1891 
1.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Juho Matinpoika 
Talollinen 
15.3.1889 
3.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut 
Aaro Yrjönpoika 
Maanviljelijä 
20.8.1888 
5.4.1918 
Uukuniemi 
Rautu 
Kaatunut