Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

sunnuntai 30. huhtikuuta 2017

Simolan pommitukset kesäkuussa 1944


Simolan aseman vesitornin seinässä näkyvät edelleen selkeästi pommituksen jäljet
Allekirjoittanut teki heinäkuun alussa vuonna 2015 pyöräretken entisen Lappeen pitäjän eteläisiin kyliin. Kävin silloin mm. Simolan koululla ja asemalla, Rikkilän entisellä koululla, Vainikkalan asemalla ja myös sen entisellä koululla. Olen jotakin kirjoitellut muista paikoista jo aikaisemmin blogiini, mutta Simolan aseman olen jättänyt rauhaan. Nyt päätin kuitenkin tehdä pienen koosteen kyseisen seudun historian yhdestä dramaattimmista tapahtumasarjasta, kun tarvitsin tietoja siitä erääseen tilaisuuteen. Aikomuksenani on tuoda myöhemmin esille sellaistakin faktaa, jota ei näytä lukuisissa aihetta sivuavissa artikkeleissa olevan.

Vesitornin sisältä löytyy tuhoisien pommien kappaleita

Lappeen Simolan kylässä elettiin kohtalokkaita hetkiä jatkosodan aikana kesäkuussa 1944. Tällöin Neuvostoliiton ilmavoimien suorittamat kolme suurpommitusta aiheuttivat tuhoa ja kuolemaa Simolan kylässä, asemalla ja aseman raiteilla seisoneissa junissa sekä Etu-Simolan (Raippo) pysäkillä. Pommitukset liittyvät Neuvostoliiton kesäkuussa Kannaksella aloittamaan suurhyökkäykseen. Pommitusten tavoitteena oli estää suomalaisten rautateitä pitkin suorittama huoltoliikenne rintamalinjojen takana. Simola joutumisen laajojen pommitusten kohteeksi selittää sen asema Karjalan kannakselta tulevan ja sinne vievän junaliikenteen solmukohtana. Niinpä Simolan asemalla ja ratapihalla oli pommituspäivinä käynnissä erittäin vilkas liikenne. Junanvaunut olivat tavaroiden lisäksi täynnä evakkoja, lottia, sotilaita, linnoitustyömiehiä ja jopa sotavankeja. Pommituksessa kuolleiden määrästä esiintyy useita toisistaan poikkeavia tietoja. Suurin annettu lukumäärä on 142. Menehtyneistä noin puolet oli siviilejä ja loput sotilaita, virkailijoita ja neuvostoliittolaisia sotavankeja. Haavoittuneita oli ainakin 150.
Lepolan hautausmaalla on pommituksessa kuolleiden
joukkohauta sekä muistomerkki.

Pommitukset tapahtuivat kolmessa vaiheessa. Ensimmäinen pommitus oli maanantai-iltana 19. kesäkuuta noin kello 20 aikoihin. Toinen pommitus tapahtui tiistaiaamuna 20. kesäkuuta kello 7 jälkeen. Kolmannen kerran pommikoneet ilmaantuivat Simolan ylle tiistai-iltana noin kello 20. Pommituksista tuhoisin oli ensimmäinen. Siinä menehtyi ainakin 101 ihmistä. Suojautuminen paikallisen kaupan kellariin oli kohtalokas yli 40 ihmiselle, sillä se sai täysosuman.

Pommituksissa paloi asemaseudulta 15 taloa ja vaurioituneita taloja oli 23 taloa. Simolan ja Etu-Simolan ratapihoilla tuhoutui tai vaurioitui raiteita ja vaihteita. Niiden lisäksi menetettiin kaksi veturia ja 63 vaunua tuhoutui tai vaurioitui. Huolimatta isoista vahingoista ja traagista kohtaloista saatiin rautatieliikenne melko nopeasti kuitenkin jatkumaan.

Simolan pommituksen jäljet näkyvät yhä hyvin Simolan aseman vanhan veturien vesitornin tiiliseinissä. Torni on säilytetty pommitusten uhrien muistomerkkinä ja sen sisältä löytyy pieni näyttely pommituksista. Osa pommituksen uhreista on haudattu Lepolan hautausmaalle yhteishautaan, jolle on pystytetty muistomerkki. Lappeenrannan sankarihautausmaalle on haudattu lisäksi 61 tuntemattomaksi jäänyttä vainajaa. Samoin siellä on viimeinen leposija viidelle  pommituksessa menehtyneelle sotilaaalle. Osa tunnistetuista vainajista siirrettin haudattavaksi kotiseutunsa multaan.

Lis
ätietoja:
Heikki Kauranteen laatima yhteenveto pommituksista löytyy täältä. Se sisältää mmm. karttapiiroksia ja ilmakuvia alueesta laajan tietopaketin lisäksi
Aiheesta l
öytyy artikkeli myös Willimiehen blogista artikkeli sekä sitä seuraava laaja keskustelu.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti