Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

sunnuntai 23. huhtikuuta 2017

Joutsenon palanut Haukilahden kansakoulu


Haukilahden kansakoulu valmistui syksyllä 1913.
Kun kansakouluja rakennettiin 1800-luvulla ja 1900-luvun alkuvuosikymmenillä, ne lähes poikkeuksetta tehtiin maaseutupitäjissä puusta. Myös kaupungeissa eivät puukoulut olleet suinkaan harvinaisuus. Nämä kansan syvien rivien sivistyslaitokset olivat alttiita punaisen kukon vierailuille. Etelä-Karjalassa moni puukoulu joutui vuosikymmenien kuluessa tulen nielemäksi. Yksi tällainen koulu oli Joutsenon Haukilahden koulu. Tässä tarinaa koulun runsaat 30 vuotta kestäneeestä taipaleesta.



Joutsenon Haukilahden palanut kansakoulu

Joutsenon Nevalan kansakoulupiiri jaettiin
kuntakokouksessa 20.4.1912. Kansan Ääni 20.5.1913


Joutsenon Nevalan kansakoulun laajentamissuunnitelmien yhteydess
ä vuosina 1911 - 1912 nostivat haukilahtelaiset esille oman kansakoulun rakentamisen.  Asiasta päästiin sopimukseen ja Nevalan koulupiirin jako hyväksyttiin kuntakokouksessa 20.4.1912 ja Viipurin läänin kuvernööri vahvisti sen toukokuussa 1913. Koulu aloitti toimintansa vuoden 1912 syksyllä. Sen ensimmäiseen johtokuntaan valittiin 10.9.1912 konttoristi K. A. Zilliacus ja talolliset Mikko Saarnio, Mikko Haiko, Esko Martikka, Antti Hartikka ja työmies Ferdinand Pylkkänen. Opetustilaksi vuokrattiin. P. Martikan uudempi talo 30 markan kuukausivuokraa vastaan. Tässä vaiheessa ei oman koulun rakentaminen välittömästi ollut esillä, mutta tilanne muuttui nopeasti. Marraskuussa pidetyssä kuntakokouksessa keskusteltiin siitä mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä sen johdosta, että Haukilahden kansakoulu työskentelee vuokrahuoneissa, jota pienuuden ja vuokran kallistumisen [koulunhuoneiston vuokrannut P. Martikka anoi vuokran korotusta] takia ei enää [tulevaisuudessa] voida tuohon tarkoitukseen käyttää".

Haukilahden kansakoulurakennuksen
kivitöistä järjestettiin urakkahuutokauppa
24.2.1913

Osa kuntakokouksen osallistujista vastusti Haukilahden oman kansakoulurakennuksen rakentamista tässä vaiheessa. Sen rakentamisen pelättiin rasittavan liikaa Joutsenon kunnan taloutta, sillä vähää aikaisemmin oli tehty päätös Nevalan uuden koulun rakentamisesta. Pitkän ja kiivaan keskustelun jälkeen asiasta äänestettiin. Haukilahden kansakoulun rakentamista kannattaneet voittivat äänin 149 130. Samalla päätettiin Haukilahden koulun rakentamisessa hyödyntää kaikki Nevalan purettavasta vanhasta koulusta kelpaavat rakennustarvikkeet. Tämä päätös sai seuraavassa kuntakokouksessa haukilahtelaisten tuomion. He ilmoittivat, etteivät he halua kouluaan rakennettavan vanhoista rakennustarvikkeista ja eivätkä ota vastaan vanhan koulurakennuksen tarpeita. Tämän jälkeen kuntakokous teki uuden päätöksen, jossa lähdettiin siitä, että vanhan koulun rakennustarpeet käytettään tasapuolisesti molempien koulurakennusten tarpeiksi. Tähän päätökseen ilmeisesti haukilahtelaisetkin tyytyivät.

Suunnitellun uuden koulurakennuksen paikasta, kuten lähes jokaisen koulun yhteydessä, syntyi erimielisyytt
ä. Tarjolla oli kaksi vaihtoehtoa, jotka molemmat oli kansakouluntarkastaja hyväksynyt. Lappeenranta-lehti kuvasi ehdotettuja paikkoja seuraavasti.

Toinen paikka oli korkea, kaunis mäki, mutta maa oli karua ja vedensaanti huonoa. Toisessa paikassa tarjottu maa oli viljelyskelpoista, veden saanti hyvä, mutta näköala huono. Edellinen paikka oli lähellä tiheästi asuttua tehdasseutua, jälkimmäinen lähempänä maalaiskyliä ja sen tähden rauhaisampi ja muutenkin koulutyölle sopivampi sekä keskemmällä pysyväistä koulupiiriä.
Haukilahden kansakoulurakennuksista pidettiin
urakkahuutokauppa 29.3.1913


Joulukuun lopulla vuonna 1912 kuntakokous valitsi nelij
äsenisen toimikunnan ratkaisemaan koulutontin oston. Toimikuntaan valittiin leipuri Oskari Siippainen, talollinen T. Matikainen, talollinen Mikko Haiko sekä konttoristi K. A. Zilliacus. Yllä kerrotussa tammikuun alun kuntakokouksessa 1913 tehtiin lopullinen päätös Haukilahden koulun paikasta. Haukilahden kylän asukkaat olivat vaatineet koulun rakentamista Haukilahden kylään, kun taas Pulpin tehdasalueen piirissä asuvat vaativat koulun pytyttämistä sen alueelle. Kuntakokous päätti rakentaa koulun suunnilleen näiden puoliväliin Pietari Martikan maalle. Martikka oli tarjonnut koululle sopivaa paikkaa 250 markan hinnasta, jonka tarjouksen kuntakokous hyväksyi. Kaupantekoon valtuutettiin Esko Martikka ja Juho Vepsä.
 
Koulurakennuksen piirustukset hyv
äksyttiin maaliskuussa 1913. Merkillistä kyllä huutokauppa rakennuksen kivitöistä järjestettiin jo ennen sitä. Nimittäin sekä Nevalan että Haukilahden koulurakennuksen kivijalkatöistä 24.2.1913 järjestetyn huutokaupan voitti entinen lautamies Matti Mattinen Hyvättilästä. Edellisen hinnaksi tuli 1 499 markkaa ja jälkimmäisen 467 markkaa. Kansakoulun päärakennuksesta ja ulkohuoneista pidettiin urakkahuutokauppa 29.3.1913.  Halvimman tarjouksen teki urakoitsija Joonas Taipale Lemiltä. Hänen tarjouksensa 13 595 markkaa hyväksyttiin. Urakkasopimuksen mukaan koulurakennusten tuli olla valmiina 10.8.1913. Milloin rakennukset valmistuivat, ei ilmene sanomalehtiarkistoista eikä myöskään koulun arkistosta. Viimeistään rakennus oli valmiina tammikuussa 1914, sillä tuolloin koulurakennuksessa pidettiin jo järjestöjen kokouksia. Ensimmäiset avustukset korjauksiin koulu sai jo joulukuussa 1915. Tällöin koululle myönnettiin tätä varten 500 markan määräraha. Koulun seinien riveämisestä järjestettiin urakkahuutokauppa kesäkuun alussa 1916.

Senaatti my
önsi vuosittain kansakouluille valtionapua opettajien palkkausta varten. Heinäkuussa 1914 Haukilahden koululle myönnettiin vuosittainen 900 markan avustus miesopettajan palkkaukseen ja 50 markkaa naiskäsityöopettajan palkkaukseen. Kesällä 1913 koulun miesopettajaksi kahdeksi koevuodeksi valittiin W. Takala ja tyttöjen käsityönopettajaksi Hilja Montonen.


Koulu paloi

Etelä-Saimaan otsikko Haukilahden koulun palosta tammikuun alussa 1945
Etelä-Saimaa 4.1.1945

Koulu toimi yli kolmekymmentä vuotta ilman suuria muutoksia, kunnes 2.1.1945 tulipalo tuhosi sen perustuksiaan myöten. Palokunnan saivat hälytyksen kello 9.40. Paikalle saapuivat Joutsenon kunnan VPK ja Hackmanin sekä Pulpin tehtaiden palokunnat. Koulun kaivosta loppui vesi heti alkuunsa ja sammutusveden saannissa kauempaa oli ongelmia. Tulipalo pääsi leviämään nopeasti, eikä sen valtaa saatu rajattua. Niinpä rakennus paloi kokonaan. Koululla asuneen opettajat Lyyli Kettusen irtaimisto tuhoutui täysin. Opettaja Heikki Anttosen irtaimisto ja koulun irtaimisto sen sijaan saatiin pelastetuksi.

Tulipalosta kertonut lehtiuutinen mainitsee koulua laajennetun myöhemmin alkuper
äisestä kolme luokkahuonetta ja kolmen opettajan asunnon käsittäväksi. Se, milloin tuo laajennus tapahtui, on jäänyt allekirjoittaneelle epäselväksi (palaan asiaan arkistoja pengottuani). Tulipalon aiheuttamien tuhojen rahalliseksi arvoksi arvioitiin 1,5 miljoonaa markkaa.

Koulupiiri joutui tulipalon takia eritt
äin suuriin vaikeuksiin. Kevätlukukauden 1945 koulu toimi Pulpin tehtaan Porttituvalla. Tämän jälkeen kunta vuokrasi Haukilahden Työväenyhdistyksen talon, Katajiston, ja rakensi sinne väliseinillä luokkahuoneita. Näissä hankalissa ja ahtaissa tiloissa odoteltiin uuden koulun valmistumista.
----
Lähteet:
Kansan Ääni 1911-1916
Lappeenranta-lehti 1911-1916
Wiipuri 1912-1916
Karjala 1912-1916
Etelä-Saimaa 4.1.1945
Joutsenon koululaitoksen historia/Toivo Laivo & Pertti Vuori 1984

lauantai 22. huhtikuuta 2017

Oritlammen kuntopolku Ruokolahdella 22.4.2017

Aurinkokin paistoi
Paikoin polku oli vielä lumen peitossa ja
yöpakkasen kovettama
Huhtikuun loppupuoli on oivallista aikaa luonnossa retkeilylle. Vielä eivät kulkijaa häiritse itikat ja kärpäset, vasta saapuneet muuttolinnut visertävät kilpaa metsissä ja punkit, nuos susia ja karhija pahemmat ihmisen viholliset, ovat toivottavasti vielä kylmän kohmettamia. Lunta ei metsissä juurikaan enää ole ja usein yöpakkanen on kovettanut vetisen maaston niin, etteivät kengätkään juuri kastu.

Allekirjoittanut suuntasi aurinkoisena lauantaiaamuna 22.4.2017 Ruokolahdelle. Tavoitteena oli kulkea Oritlammen kuntopolku Ruokolahdella. Kuntopolun reitti kulkee Kuutostien, ja kahden järven, Pienen Käringin sekä Käringin välissä. Polku on merkitty valkoisin maalimerkein ja sen on rakentanut vuonna 2004 Oritlammen seudun kyläyhdistys. Ilmeisesti joitakin vuosia sitten valkoiset merkit ovat paikoin saaneet tuekseen myös siniset merkit. Joissakin risteyskohdidissa on myös pieniä opasviittoja. Näin ensi kertaa kulkiessa ja vain tulostamaani karttaan tukeutuessa olin joissakin kohdissa epävarma, minne tulisi mennä. Reitti kaipaisi siis vielä lisää valkoisia merkkejä puihin ja  näkyviin maastokohtiin sekä opasviittoja muutamiin reisteyksiin.
Joutsenet nousivat lentoon Lappienlammen jäältä
Reitiltä löytyy tämännäköisiä opasviittoja
Näkymä polun varrelta

Alkumatka reitistä on todellakin valaistua kuntopolkua, josta se sitten erkanee kylä- ja metsäteille. Pääosa kuntopolusta kulkee metsä- ja kyläteitä sekä metsäkoneiden ajouria. Varsinaisten metsäpolkujen osuus on varsin vähäinen. Reitti on helppo. Vaativuuden perusteella luokittelisin sen 1-5 asteikolla luokkaan 2. Reitin pituuus on noin 10 kilomometriä. Matkan varrella on kuusikoita, sekametsää, tuoretta ja kuivaa kangasmetsää, suppamaastoa, entistä peltoa, johon on istutettu koivua, hakkuuaukeita ja -työmaita. Reitin lähtöpisteessä Oritlammella on kota ja matkan varrelta löytyy lisäksi vielä toinen kota.

Oritlammen luontopolku ei näytä olevan kovinkaan vilkkaassa käytössä. Paikoin näytti siltä, että olin päiväkausiin ainoa kulkija reitillä, mutta eipä tuo seuran puute haitannut.  Jälleen kerran ei aamuinen patikointi kaduttanut missään vaiheessa. Alkumatkasta kulkijaa helli vielä komea auringonpaiste ja korvia hiveli lintujen kilpaviserrys puiden oksilla. Joutsenten kutsuhuudot kiirivät Lappienlammen jäältä rantakuusikon kulkijan korviin...

On tämä kulkeminen suomalaismetsissä kymppi plussaa, vähintäänkin!!!





Tämä rakennus on nähnyt paljon
Koholanmaan laavu
metsäraiskio



keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros. Jänhiälän kansakoulu Joutsenossa

Jänhiälän kansakoulu 1970-luvulla
Entinen Jänhiälän koulu kuuluu niiden lakkautettujen kansakoulujen joukkoon, joissa allekirjoittaneella on ollut ilo viettää mukavia ja mieleenpainuvia hetkiä. Joutsenon Jänhiälän seudun lasten koulutie suuntautui 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alkuvuosina joko Nevalan ja Korvenkylän kouluihin. Kansakoulujen suosion kasvaessa halukkaita oppilaita oli pian enemmän kuin heitä voitiin näihin kouluihin ottaa. Niinpä jänhiäläläisetkin alkoivat puuhata kyläänsä omaa koulua, koska piirijakokin sitä edellytti.  Kuntakokous päätti 16.12.1905 jättää kuitenkin rakentamisen toistaiseksi.
Senaatti myönsi 2 000 markkaa Joutsenon Jänhiälän kansakoulun
rakentamista varten tammikuussa 1907. Lappeenranta-lehti 26.1.1907.


Silloinen kunnallismies, leipuri Oskari Siippainen valitti kotikyl
äläistensä puolesta päätösestä kuvernöörille. Oskari Siippaisessa kyläläiset saivat toiveensa puolestapuhujaksi perusteellisen puuhamiehen.  Suunnitellun koulupiirin kouluikäisistä lapsista tehtiin tarkat luettelot ja todisteltiin monissa vaiheissa koulun välttämättömyyttä. Lopulta kuntakokous oli totuuden edessä. Kuvernöörin välipäätöksen nähtyään se jo 31.3.1906 päätti rakentaa Jänhiälään kansakoulun.


Tämän jälkeen alkoi riita koulun sijoituspaikasta. Kuntakokous päätti rakentaa sen Siippaisten taloa vastapäätä, nykyisestä Hinkan saunasta parisataa metriä Imatralle päin. Mutta pellisenrantalaiset katsoivat sen olevan liikaa koulupiirin toisessa laidassa. Matti Pellinen ynnä muut valittivat kuvernöörille, joka oli heidän kanssaan samaa mieltä. Senaatti myönsi tammikuussa 1907 Jänhiälän kansakoulun rakentamista varten 2 000 markan avustuksen.
Kansan Ääni 25.5.1909.

Lopullinen p
äätös koulusta tehtiin kuntakokouksessa sunnuntaina 10.10.1907. Kuntakokouksen esimies luki kuvernöörin päätöksen ja jälleen oli kuntakokouksen taivuttava. Olavi Siippainen katsoi kuvernöörillä olleen koulun saamiseen Jänhiälään niin suuret ansiot, että hänen kerrotaan sanoneen:

"Jos se kuvernyör millo Jänhiel tulluo, ni mie leivo sil ainakii kolmkertase rinkelnaru kauloa".


Koulun ensimm
äiseen johtokuntaan valittiin Oskari Siippainen, Tuomas Matikainen, Joonas Forsman, Jaakko Pellinen, Juho Vepsäläinen ja Tuomas Siira. Jänhiälän koulun alkajaisjuhlaa vietettiin 22.8. 1907 ja pienten lasten koulu käynnistyi seuraavana päivänä.  Koulurakennus valmistui vuonna 1909 ja oli kesäkuussa enää maalausta ja riveämistä vailla.

Vuonna 1927 vahvistetun Joutsenon oppivelvollisuuden t
äytäntöönpanosuunnitelman mukaan piti Jänhiälässä aloittaa alakansakoulu samana vuonna. Se aloitettiinkin yhteisenä Aholan koulun kanssa. Vuosina 192735 oli kyseisillä kouluilla yhteinen alakoulunopettaja, joka jakoi lukuvuotensa näiden koulupiirien kesken.

Jänhiälän koululle ilmaantui syksyllä 1912 huijariopettaja.
Savon Sanomat 1.11.1912
Vuonna 1935 kunnanvaltuusto hyväksyi suunnitelman, jonka mukaan Jänhiälän ja Leppälän piireillä olisi yhteinen, kiertävä 18-viikkoinen alakoulu. Tällöin Jänhiälän johtokunta totesi omasta koulupiiristä löytyvän jopa 62 oppivelvollista, joten oma alakoulu olisi tarpeellinen. Kunnanvaltuusto päätti vuonna 1937 rakentaa koululle alakoulunopettajan asunnon. Tämä hanke viivästyi, sillä lasten lukumäärä koulupiirissä näytti vähenevän.

Sotavuodet lykk
äsivät rakennushankkeita ja koulun laajennus ja sauna-talousrakennus valmistuivat vasta vuonna 1951. Koulun pihamaan pienuuden vuoksi raivattiin koulun läheisyyteen urheilukenttä kylän ja koulun tarpeisiin. Vuonna 1955 se jätettiin koulun johtokunnan huostaan, mutta kylän nuorison vähetessä kenttä pääsi metsittymään.
Näkymä Jänhiälän entiselle koululle keväällä 2015.

Kun Jänhiälän koulu piti 50-vuotisjuhliaan, silloin oli ilamassa jo aavistelua koulun mahdollisesta lopettamisesta. Lapsien lukumäärä koulupiirin alueella väheni vuosi vuodelta ja vuonna 1965 oltiin lakkauttamisasian edessä. Kansakoululautakunta ja koulun johtokunta pitivät yhteisen kokouksen Jänhiälän koululla 13.10.1965. Mukana oli myös kansakouluntarkastaja Matti Linnaluoto. Kokouksessa todettiin, ettei  oppilaiden lukumäärä enää täyttänyt tulevina vuosina lain edellyttämiä vaatimuksia. Kyläläisille koulun lopettaminen oli, niin kuin muuallakin, katkera asia.
Jänhiälän entinen kansakoulu keväällä 2015.

Tosiasioitten edess
ä oli kuitenkin taivuttava, ja Jänhiälän koulupiiri liitettiin Keskuskoulun piiriin. Tekohengitystä koulun jatkumiselle saatiin muutamia vuosia, koska Keskuskansakoululla oli ahdasta. Opettaja Maini Riikonen piti IIII luokkia Jänhiälässä vuosina 1966 1970 toimien Keskuskansakoulun alaisuudessa.

J
änhiälän kansakoulun johtokunta piti viimeisen kokouksensa 9.9.1966. Tilaisuudessa annettiin opettajille virkatodistukset, ja johtokunta tarkasti koulun johtajan Kyösti Haimin kanssa tarkasti irtaimen ja kiinteän omaisuuden, joka nyt siirtyi Keskuskoulun nimiin.

Kouluvuosien p
äätyttyä koulurakennus toimi ensin huoltokotina ja nykyisin se on kyläläisten kokoontumispaikkana eli kylätalona.