"Lemiläisten kahdestoista käsky"

Laivuri Aatu Karhun (1859 - 1914) hautamuistomerkki Lemin hautausmaalla. Aatu Karhu olli Lemin yksityisen kansakoulun innokas puuhamies, joka yritti vuosi toisensa jälkeen saada pitäjään kunnallisen kansakoulun.

Etelä-Saimaassa oli 25.10.1953 useita artikkeleita koululaitoksen vaiheista Lemin pitäjässä. Kunta tuli tunnetuksi siitä, että kuntakokouksessa pitäjän isännät vuodesta toiseen tyrmäsivät kansakoulun perustamishankkeet. Niinpä kansakoulun perustamista ajaneet perustivat laivuri Aatu Karhun (1859 - 1914) johdolla lopulta kuntaan yksityisen kansakoulun, joka toimi vuodet 1893 – 1905. Lemin isäntien koulutappeluita seuranneet naapurikuntien vääräleuat veistelivätkin: Mikä on lemiläisten kahdestoista käsky? Sinun ei pidä rakentaman kansakoulua! Kunnallinen kansakoulu kuntaan saatiin vasta vuoden 1906 alussa, vuosia myöhemmin kuin naapurikunnissa.  Etelä-Saimaa haastatteli  Lemin kunnan kansakoulun rakennuslautakunnan ja ensimmäisen johtokunnan jäsentä, maanviljelijä Elias Räipiötä. Räipiö kertoi joutuneensa kansakoulutoimiin mukaan ”aivan pojannulikkana”.  Tässä muutamia lainauksia haastattelusta:

Vielä 7.8.1905 pidetyssä kuntakokouksessa ei kunnallisen
kansakoulun perustaminen Lemille saanut vieläkään Lemin
isäntiä suopeiksi hankkeelle. Tämä siitä huolimatta, että
kunnalle oli määrätty 6 000 markan sakot, mikäli se ei olisi
rakentanut koulua valmiiksi samaisen kuun ensimmäiseen
päivään mennessä. Kouluhankkeen hyväksi ei oltu pantu
tikkua ristiin, vaikka määräaika oli kulunut.

Kun kerran on niin kovasti tullut sitä vastaan pannuksi, ei sitä olisi tarvinnut nytkään hyväksyä, sanoi sellainenkin viisas mies kuin Kouvon Gabriel minulle palatessamme siitä kuntakokouksesta, jossa Lemin kansakoulu vihdoinkin päätettiin 8 000 markan sakon uhalla rakentaa.

------------

Laivuri Aatu Karhun toimesta oli pidetty yksityiskoulua kirkolla jo vuosikausia, kun vähitellen tuli ajankohtaiseksi koulun lunastaminen kunnalle tai uuden koulun rakentaminen kunnan toimesta. Esteenä oli kuitenkin rahakysymys, ja sitten oli aina sellaisia vanhoja, viisaita miehiä, jotka pitivät oman päänsä; koulua ei Lemille tarvita. Esimerkiksi viinaverorahoja ei yksityiskoululle kunnan taholta myönnetty, niitä tarvittiin ukkojen mielestä tärkeämpiin asioihin, kätilöille yms. Kunnallislautakunnan esimies Mooses Holopainen joutuikin näin pitämään viime vuosina koulua pystyssä miltei yksinään.

------------

Koulun perustamista vastaan saatiin vielä sellainenkin seikka, että kirkkoherra Majander, joka kylläkin oli hyvin viisas ja pidetty mies, oli pappilassa pidetyssä ”Lauantaiseuran” tapaisessa keskustelutilaisuudessa lausunut, ettei se kansakoulu sentään niin kovin tärkeä liene. Tätä sitten toistettiin pitkin pitäjää, ja saatiin uutta vettä myllyyn.

------------

 Juttu (kunnallisen kansakoulun aloittaminen) kulki senaattia ja kuvernööriä myöten, valituksia tehtiin ja lopuksi senaatin päätöksellä kunta velvoitettiin 4 000 markan sakon uhalla ottamaan yksityinen koulu vastaan ja samoin 4 000 markan sakon uhalla rakentamaan kunnalle oma koulurakennus… Asiasta ei päässyt edes valittamaan. Pidettiin myrskyisä kokous, jossa puhuttiin niin järkeä kuin järjettömyyttäkin, ja niin asia saatiin lopulta päätökseen, äänestyksen jälkeen tosin.

----------

Kuntalaiset velvoitettiin tuomaan hirsiä, ja niin olivat jotkut vielä sisuuntuneita, että toivat hirretkin latvapuoli edeltä koulurakennukselle, sillä kuten Rokan Mikko sanoi, se, joka ei koulua mielellään rakenna, vetää hirret nurinpäin mokomalle rakennukselle.

-----------

Mutta koulu rakennettiin kuitenkin ja tämä hyvä asiaa saatiin siten alkuun. Rakentajana ja mestarina toimi Adam Ahonen Ruomista, monitaitoinen mies, joka osasi yhtä ja toista.

 Ja näin saatiin kunnallinen kansakoulu vihdoin Lemillekin. Äänestystulos oli 547 puolesta ja 403 vastaan kiihkeässä kuntakokouksessa joulukuun alussa 1905.