Lappeen vuonna 1925 valmistunut seurakuntatalo

Lappeen juuri valmistunut seurakuntatalo syksyllä 1925

Lappeen vanha pitäjäntupa purettiin syyskuussa 1925. Samalle tontille nousi seurakuntatalo, jonka rakentaminen oli alkanut marraskuussa edellisenä vuonna. Lokakuun 4. päivä 1925 vihitty  seurakuntatalo sisälsi juhlasalin, joka oli 15 metriä pitkä ja 10 metriä leveä, ja jossa oli istumapaikat 200 hengelle. Salin vieressä oli pappien huone ja eteinen sekä suntion keittiön ja kaksi huonetta käsittänyt asunto. Yläkerroksessa oli seurakunnan diakonissan asunto, jossa oli myös keittiö ja kaksi huonetta. Uuden seurakuntatalon vihkiäisissä esitti rakennustoimikunnan jäsen, kirkonisännöitsija J. Koskinen seurakuntatalon rakennushistorian:

Huhtikuun 23 p:nä 1921 pidetyssä Lappeen kirkkovaltuuston kokouksessa herätettiin kysymys vanhan pitäjäntuvan korjaamisesta tahi uuden seurakuntatalon rakentamisesta seurakunnallisia tarkoituksia varten. Asiaa edelleen kehittämään valittiin rakennuslautakunta, johon tulivat puheenjohtajaksi lääninrovasti Lönnroth sekä jäseniksi herastuomari A.Pusa ja kirkonisännöitsijä, peltiseppä J. Koskinen. Tämä rakennuslautakunta valtuutettiin ottamaan Lappeenrannan seurakunnalta selkoa, millä osalla se ottaa osaa yhteisen seurakuntatalon rakentamiseen. Tasan vuotta myöhemmin, huhtikuun 24 p:nä 1922 saattoi rakennuslautakunta ilmoittaa, että Lappeenrannan seurakunta ottaa säädetyllä 1/7 osalla osaa vanhan pitäjäntuvan korjaukseen. Tässä kokouksessa kirkkovaltuusto päätti ryhtyä vanhaa pitäjäntupaa laajentamaan ja antoi rakennuslautakunnan tehtäväksi tilata raatimies A. Makkoselta tarpeelliset piirustukset ja summittaisen kustannusarvion. Samalla päätettiin ottaa tarkoitusta varten menoarvioon 74 000 markkaa. Elokuun 6 p:nä 1922 pidetylle kirkkovaltuuston kokoukselle esitti rakennuslautakunta piirustusluonnoksen vanhan pitäjäntuvan korjaamiseksi.

Mutta tällä välin oli usea kirkkovaltuuston jäsen muuttanut mieltään niin, että viimemainitussa kokouksessa päätettiinkin rakennuttaa uusi talo, koska entinen, tosin ilman tarkastusta, todettiin siinä määrin huonoksi ja lahonneeksi, ettei siihen kannattanut varoja uhrata. Tammikuun 20 p:nä 1923 pidetylle kirkkovaltuuston kokoukselle esitti rakennustoimikunta raatimies Makkosen laatiman uuden seurakuntatalon piirustuksen ja kustannusarvion, joka päättyi 340 000 markkaan, nimittäin 300 000 markkaa päärakennuksen ja 40 000 markkaa ulkorakennuksen osalle. Tämä korkea kustannusarviosumma kai kuitenkin aiheutti sen, että kirkkovaltuusto päätti siirtää rakennuskysymyksen kirkonkokouksen ratkaistavaksi, jotta mahdollisimman monet seurakuntalaiset saisivat sanoa asiassa sanottavansa. Samalla kertaa päätti kirkkovaltuusto valita toimikunnan ottamaan vielä tarkan selvän, voitaisiinko vanhasta pitäjäntuvasta korjaamalla saada kunnollinen rakennus.

Etelä-Savo-lehdessä 6.10.1925 ollut valokuva Lappeen
vastavalmistuneesta seurakuntasalista.

Maaliskuun 11 p:nä 1923 pidettiin sitten kirkonkokous, jolle toimikunta ilmoitti, että 140 000 markkaan nousevin kustannuksin vanhasta pitäjäntuvasta vielä saataisiin tarkoitukseensa kelpaava ja tyydyttävä seurakuntatalo. Kirkonkokous hyväksyi tämän korjausehdotuksen ja valtuutti ennen valitun rakennuslautakunnan teettämään korjauspiirustukset ja hankkimaan niille vahvistuksen. Mutta vanhan pitäjäntuvan korjauttaminen kuitenkin raukesi, sillä Lappeenrannan kaupungin maistraatti asetti rakennukseen nähden sellaisia määräyksiä, että kun ne ilmoitettiin kirkkovaltuuston kokoukselle lokakuun 21 p:nä 1923, päätti kokous luopua vanhan korjauttamisesta ja rakentaa uuden ajanmukaisen seurakuntatalon. Entinen piirustusluonnos hyväksyttiin pienin muutoksin. Tässä kokouksessa myöskin päätettiin rakennuttaa seurakuntatalo yksinomaan Lappeen seurakunnan varoilla, kaupunkiseurakunta kun oli saanut oman kirkkonsa yhteyteen tarpeellisen seurakuntakodin.

Huhtikuun 13 p:nä 1924 hyväksyi kirkkovaltuusto lopullisesti raatimies Makkosen laatimat piirustukset ja seuraavan kesän kuluessa saatiin niille asianmukainen vahistus. Lokakuun 26 p:nä 1924 valittiin rakennuslautakuntaan lisäksi liikemies A. Huttunen ja marraskuussa alkoivat jo työt. Perusmuurien ja kivijalkatyön antoi rakennuslautakunta urakalla kivityömies D. Pykäläiselle ja puutyöt suoritti kirvesmiesten ryhmä, jonka etumiehenä oli F. Kaipia. Rakennustöiden ylivalvojana on toiminut raatimies A. Makkonen ja töiden valvojana työpaikalla puutyömies Aug. Kuukka. Rakennuskustannusten summa nousee tähän saakka 297 385 markkaan.