Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

maanantai 30. toukokuuta 2016

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros: Haapajärven koulu



Haapajärven nykyinen kylätalo ja entinen kansakoulu 3.4.2015.


Olen lukemattomia kertoja (viimeksi eilen) pyöräillyt kotiseuturetkilläni Haapajärven entisen koulun ohi. Lienee siis nyt jo aika kirjoittaa sen vaiheista myös blogimerkintä Lakkautettejuen kyläkoulujen kierrokseeni. Kirjoitus on koottu osittain Hilkka Keskisaaren kirjan Elämää rajakylässä. Lappeen Haapajärvi pohjalta. Lisäksi olen hyödyntänyt mm. Haapajärven koulun arkistoa, paikallisia sanomalehtiä ja Lappeen kunnan kunnalliskertomuksia.

Kansakouluhanke Haapajärvellä jo vuonna 1888
Taikinamäelle vuonna 1878 rakennettu kansakoulu oli toistakymmentä vuotta ainoa Lappeen kunnan kansakoulu. Ensimmäinen pitäjän kyläkulma, jossa alettiin vaatia oman kansakoulun saamista, oli pitäjän eteläosassa sijaitseva Haapajärvi. Vankilanopettaja Adam Lindhillä oli kylässä maatila. Hän teki kuntakokouksessa vuonna 1888 ehdotuksen naisopettajan johtaman kansakoulun avaamisesta Haapajärvelle, mutta aloite hylättiin. Kun syksyllä 1890 Taikinamäen kansakouluun ilmoittautui jo 101 oppilasta, esitti koulun johtokunta kuntakokoukselle kolmannen opettajan palkkaamista. Sen sijaan haapajärveläiset vaativat jälleen omaa koulua itselleen, mutta turhaan. Tuloksettomaksi jäi haapajärveläisten uusi vaatimus saman vuoden joulukuun kuntakokouksessa. Hylkäämisen perusteluna oli tällä kertaa se, ettei tiedetty, miten haapajärveläisten tekemä valitus Taikinamäen kolmannen opettajan viran perustamisesta tulisi päättymään. Kun maaliskuussa 1892 keskusteltiin Taikinamäen koulun korjaamisesta, nousi kansakoulun perustaminen Haapajärvelle uudestaan esille.  Nyt perustettiin komitea, jonka tehtäväksi tuli laatia ehdotus Taikinamäen kansakoulun huoneiden korjaamisesta ja kansakouluasioiden järjestämisestä kunnassa.  Komitean ehdotti sekä Taikinamäen kansakoulun korjaamista että kunnan jakamisesta Haapajärven, Kokkilan, Mustolan, Pahloisten ja Seppälän eli Pulsan koulupiireihin. Vain Taikinamäen koulun korjaaminen sai tällä kertaa kuntakokouksen siunauksen.
Vuosina 1936 - 1999 lukemattomat koululaiset ovat
astuneet tästä ovesta tiedon poluille.

Maaliskuussa 1896 oli Haapajärven kansakoulu jälleen kuntakokouksen asialistalla. Alustavasti oli kauppias H. Leinon kanssa tehty jo luokkahuoneista vuokrasopimuskin. Useat keskeiset kunnalliset vaikuttajat, mm. kirkkoherra Gustaf Nordström ja kappalainen Karl Gustav Forsblom puolustivat koulun avaamista, mutta turhaan. Vuoden 1896 syksyllä keskusteltiin kuntakokouksessa Mustolan koulun taloudellisesta tilanteesta. Asian käsittelyn yhteydessä tehtiin esitys, että Lappeen kansakouluja varten laadittaisiin sekä piirijako- että kustannussuunnitelma. Ehdotus hyväksyttiin ja suunnitelmaa laatimaan asetettiin komitea, johon Taikinamäen kansakoulun johtokunnan lisäksi valittiin 11 jäsentä. Komitea ehdotti, että pitäjään olisi muodostettava 17 kansakoulupiiriä. Yksi näistä oli Haapajärven koulupiiri.  Koulujen perustaminen jäisi kuitenkin riippumaan ”eri kulmakuntien harrastuksesta”. Jokaiselle koulupiirille ehdotettiin annettavaksi 1000 markkaa rakennusapua ja 250 markan vuotuinen kannatusapu. Kun tieto tästä ehdotuksesta levisi kuntalaisten keskuuteen, kokoontui 9.1.1897 pitäjäntuvalle suuret kansanjoukot seuraamaan asian käsittelyä. Pitäjäntupa, sen rappuset ja osittain pihamaakin oli tungokseen asti täynnä kansaa. Komitean puheenjohtaja, rovasti Gustav Nordström aluksi selitti ja puolusti komitean ehdotusta. Samoin tekivät monet muut, mutta heidän puheenvuoronsa keskeytettiin. Kokouksessa nousi valtava meteli, eikä puheenjohtaja Kalle Oittinen pystynyt sitä mitenkään hillitsemään. Huutajat halusivat määrätä, kuka saisi puhua ja kuka ei. Lisäksi huutelijat vaativat valmistelukomitean jäseniä poistumaan kokouksesta. Lopulta kokous hyväksyi puheenjohtaja Oittisen päätösehdotuksen, jonka mukaan
1. Ei perusteta kunnan varoilla uusia kansakouluja
2. Ei jaeta kuntaa eri koulupiireihin maksun suhteen.
3. Annetaan kunnan piiriin ehken rakennettaville kouluille kerta kaikkiaan 1000 markkaa rakennusapua ja 3vuosittain 250 markkaa kullekin opettajan palkkaamiseksi. Tämä sillä lisäyksellä, että kouluja ei synny useammin kuin yksi vuodessa.
Haapajärven koulun pihapiiriä 3.4.2015.

Vastustajien johtajana oli kokouksessa entinen lautamies Elias Kälviäinen, joka ilmeisesti suuttuneena siitä, ettei Haapajärvelle oltu perustettu kansakoulua, oli siirtynyt kansakoulun vastustajain joukkoon. Äänestyksessä 40 äänestäjää 2745,9 äänellä kannatti puheenjohtajan ehdotusta ja 193 äänestäjää 1521,8 äänellä vastusti. Elias Kälviäinen yhdessä muiden kansakoulujen vastustajien kanssa valitti vielä päätöksestä, mutta Viipurin läänin kuvernööri piti sen voimassa.
Lappeella alkoi pian innokkain kansakoulujen vastustus jo hiipua. Kuntakokous asetti 2.1.1899 yksimielisesti 14-miehisen piirijakovaliokunnan, johon valittiin myös kaksi aikaisemmin kiivaasti kansakoulujen perustamista vastustanutta talollista.  Valiokunnan tekemän laskelman mukaan kunnassa asui kouluikäisiä eli 7 – 16-vuotiata lapsia yhteensä 1875. Piirijakovaliokunta ehdotti pitäjän jaettavaksi 13 kansakoulupiiriin. Ehdotus hyväksyttiin 15.7.1899 pidetyssä kuntakokouksessa sillä lisäyksellä, että piirien lukumäärää lisättiin yhdellä. Lappeelle muodostettiin näin seuraavat kansakoulupiirit: Haapajärvi, Hanhijärvi, Kasukkala, Kansola, Kaukas, Korkea-aho, Kärkelä, Mustola, Pulsa, Purala, Simola, Sipari, Taikinamäki ja Vainikkala. Kuvernööri vahvisti piirijaon sellaisenaan. Kansakoulut järjestettiin koulupiirin kouluiksi, joiden rakentamista ja ylläpitämistä kunta avustaisi. Valiokunnan tekemä ehdotus hyväksyttiin pääosin 27.12.1899 pidetyssä kuntakokouksessa.  Ohjesäännön mukaan jokainen piiri sai rakennusapua kunnalta 6000 markkaa ja 600 markan suuruisen kannatusavun vuodessa. Mikäli koulussa oli useampia opettajia, maksettiin lisäavustusta jokaiselta seuraavalta opettajalta 500 markkaa vuodessa.

Ilmoitus Haapajärven kansakoulun rakennusurakasta..
Itä-Suomen Sanomat 10.1.1901
Koulu Hansaaren kankaalle 1901

Heti piirijaon valmistuttua ryhtyivät jo vuosia aikaisemmin koulua puuhanneet haapajärveläiset taas innokkaasti toimeen. Koulun perustavassa kokouksessa totesi talollinen Elias Meuronen: Jos kerran koulua ruvetaan hommaamaan, on se pantava alulle heti. Jo marraskuun kuntakokouksessa 1899 pyysivät haapajärveläiset varoja koulun  rakentamiseen. Kuntakokous myönsi 1000 markkaa varoittaen samalla, etteivät missään tapauksessa menettele toisin kuin kunnan ohjesäännössä kansakoulujen rakentamista varten säädetään. Kun Haapajärven kyläasutus muodostui nauhamaisen pitkänä, syntyi aluksi riitaa koulun sijainnista. Asia ratkaistiin mittaamalla matka kylän kummastakin päästä ja sijoittamalla koulu keskelle kylää Hansaaren kankaalle. Talollinen Gabriel Hytönen lahjoitti  määräalan, kooltaan 60 x 40 metriä, viiden markan vuotuista vuokraa vastaan. Koulupiirin tilallisten piti tuoda koulun rakentamiseen tarvittavat hirret. Tilattomilta kerättiin rahallinen maksu. Talollinen Elias Kälviäinen, kauppias H. Leino ja
Lappeen Haapajärven pientenlastenkoulun oppiaineitten viikkotuntimäärä lukuvuonna 1913 – 1914.

alempi
 osasto
ylempi
 osasto
Uskontoa
3
2
Lukemista
6
6
Kirjoitusta
6
6
Kotiseutuoppia
-
2
Piirustusta
1
1
Laskentoa
3
3
Laulua
2
2
Leikkiä ja voimistelua
1
1
Yhteensä
22
24
opettaja Adam Lindh olivat koulun perustamisessa keskeisessä roolissa. Koulupiiriin kuuluivat Kauppi, Kauranen, Hytönen, Keskisaari, Sarkasukka, Hanska, Lutikka, Tapanainen, Torpa, Kälviäinen, Jussila, Lyijynen, Lehtimies, Hyväri, Lipiälä ja Tuuri. Alueella laskettiin asuvan 7 – 16-vuotiaita lapsia yhteensä 105. Haapajärven kansakoulussa, johon ensimmäisenä kouluvuonna tuli 45 oppilasta, koulutyö alkoi 20.11.1901. Uuden koulurakennuksen vihkiäisiä vietettiin viikkoa myöhemmin 17.11.1901.  Ensimmäisen opettajana toimi Amanda Maria Korhonen. Kuntakokous antoi koululle joulukuussa 1901 vielä 1500 markan ”lisärakennusavun”.

Koulupiiri jakautuu kahtia

Haapajärven koulupiirin jakaminen nousi puheeksi ensimmäisen kerran vuonna 1921, kun kunnanvaltuusto teki kyselyn siitä, mitä mieltä kyläläiset olisivat koulupiirin jakamisesta. Seuraavan kerran asiasta puhuttiin kesällä 1924, jolloin keskusteltiin Keskisaaren koulun avaamisesta jo seuraavana syksynä. Asia ei tällä kertaa kuitenkaan edennyt. Vuonna 1929 Lappeen kunnassa suoritettiin uusi koulupiirijako. Kuntaan syntyi nyt valtioneuvoston päätöksellä 31 koulupiiriä. Haapajärven koulupiiri jaettiin ja uuden Keskisaaren piirin syntyminen sinetöitiin.

Piirijako toteutettiin lopulta vuonna 1933. Keskisaaren koulu aloitti toimintansa vuokratiloissa, mutta Haapajärven koulu jatkoi entisissä tiloissa Hansaaren kankaalla. Tarkoituksena oli ensin siirtää koulu Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan, mutta sen sijainnista ei päästy pitkään aikaan yksimielisyyteen. Samalla muuttuivat suunnitelmat ja päädyttiin kokonaan uuden koulun rakentamiseen. Heinäkuussa 1935 Lappeen kunnanvaltuusto hyväksyi tonttikaupan, jossa koulua varten ostettiin August Hyväriltä peltoalue. Marraskuussa 1935 Lappeen kouluvaliokunta esitti uuden koulun rakentamista sementtitiilistä. Valtuusto hyväksyi piirustukset ja työselitykset sekä 296 000 markan kustannusarvion. Urakoitsijaksi valittiin rakennusmestari Husu. Koulun rakentaminen käynnistyi keväällä 1936 ja muutto uuteen kouluun tapahtui marraskuun lopulla samana vuonna, ja entinen koulukiinteistö jäi tyhjäksi. Uuden koulun vihkiäisiä vietettiin 13.12.1936. Haapajärven vanha koulu siirrettiin Hansaaren kankaalta uuteen paikkaan kesällä 1938 Keskisaarelle ja Keskisaaren kansakoulu sai näin uusvanhat tilat käyttöönsä.
1920- ja 1930-luvuilla Haapajärven kansakoulun oppilasmäärä oli korkeimmillaan vuonna 1922, jolloin koulua kävi 54 oppilasta. Alimmillaan se oli 24 vuonna 1936. Sotavuosina koulussa oli runsas 30 oppilasta. Sähköt Haapajärven koululle saatiin tammikuussa 1930. Supistettu alakansakoulu käynnistyi Haapajärvellä syksyllä 1935. Koulua pidettiin Pekka Kälviäisen tuvassa. Alakansakoulunopettajan virka oli yhteinen Keskisaaren kansakoulun kanssa. Alakansakoulua pidettiin syyslukukaudella Haapajärvellä ja kevätlukukaudella Keskisaarella, jossa sitä pidettiin Meurosen Ylätuvalla. Kahden vuoden kuluttua järjestystä vaihdettiin.

Haapajärven kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1922 – 1945

1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
54
60
43
55
48
48
40
51
1930
1931
1932
1933
1934
1935
1936
1937
52
46
49
49
28
40
24
31
1938
1939
1940
1941
1942
1943
1944
1945
32
35
33
35
32
35
32
48

Sotavuodet

Haapajärven kansakoulu joutui talvisodan toisena päivänä 1.12.1939 pommitusten kohteeksi. Tämä pelästytti niin opettaja kuin oppilaatkin ja koulupito lopetettiin välittömästi. Rauhan tultua voimaan maaliskuussa 1940 ei koulua kuitenkaan aloitettu heti uudelleen. Koulun yläluokka oli puolustusvoimien käytössä ja alaluokka oli täynnä oman koulun ja evakuoidun Keskisaaren koulun irtaimistoa. Lisäksi kylällä ollut maalaisliiton seuratalo toimi aliupseerikouluna ja kaikkien kylän talojen tuvat olivat sotilasmajoituksessa. Koulutarkastaja ei ratkaisua kuitenkaan hyväksynyt, vaan vaati koulun aloittamista heti. Lopulta koulun alaluokkaan raivattiin sen verran tilaa, että koulu pääsi jatkamaan toimintaansa 7.5.1940. Kevätlukukausi jäi lyhyeksi, sillä toiminta päättyi jo 10.6.1940. Kesällä 1944 koulun kalusto ja arkisto lähetettiin evakkotaipaleelle kylän asukkaiden tavoin. Syyslukukausi pääsi alkamaan vastaa marraskuussa. Myös Keskisaaren koulun toiminta lopetettiin melkein heti talvisodan alettua 2.12.1939. Sodan päätyttyä maaliskuussa 1940 ei koulutyötä voitu jatkaa, sillä valtakunnan raja oli sijoitettuna vain 300 metrin päähän koulusta. Sen sijaan Haapajärven koulun toiminta käynnistettiin ja Keskisaaren yläkansakoulun oppilaat siirtyivät sinne. Kesällä 1944 siirtyivät Keskisaaren koulupiirin asukkaat evakkoon, samoin myös koulun kalusto ja arkisto. Väestön palattua syksyllä 1944 takaisin, ei koulutyötä voitu aloittaa rajan läheisyyden takia kuitenkaan syyslukukaudella, vaan oppilaat kävivät jouluun asti koulua Haapajärvellä. Vuonna 1945 oppilasmäärä oli kasvanut niin suureksi, että koulussa siirryttiin supistetusta alakoulusta täysimittaiseen 36 viikkoiseen alakouluun.

Elinvoimainen koulu kuihtuu oppilasmäärän kutistuessa

Ensimmäisenä rauhan vuonna 1946 oppilasmäärä oli Haapajärven kansakoulussa 44. Vuonna 1949 oppilaita oli 51, jonka jälkeen koululaisten lukumäärä alkoi laskea. Uusi nousu oppilasmäärässä tapahtui vuonna 1957. Sen aikaansai surullinen tapahtuma. Keskisaaren kansakoulu paloi vuonna 1956 heinäkuun 31. päivän ja elokuun 1. päivän välisenä yönä salaman sytyttämänä. Tulipalon jälkeen kunta vuokrasi Pekka Meurosen tuvan kouluksi. Siihen sijoitettiin kolme ensimmäistä luokkaa. Sen sijaan neljännen, viidennen ja kuudennen luokan oppilaat siirrettiin Haapajärven kouluun. Uutta koulua ei ruvettu enää suunnittelemaan, koska kunta katsoi, että Keskisaaren koulupiirissä oli liian vähän oppilaita. Lappeen kunta teki kesällä 1964 päätöksen koulun lakkauttamisesta, jonka jälkeen kaikki aikaisemmin Keskisaaren kansakoulussa opiskelleet siirtyivät Haapajärven kansakoulun oppilaiksi.



Uutinen Haapajärven koulurakennuksen palosta.
Etelä-Karjala 17.12.1986
Osa Lappeenrannan maaseudun pikkukouluista oli päässyt varsin huonoon ja ajastaan jälkeen jääneeseen kuntoon. Niinpä Haapajärven ala-asteella opiskeltiin talvisin 13 – 14 asteen lämmössä, rakennus oli puulämmitteinen eikä siinä ollut vesijohtoja. Käsien pesua, ruuan valmistusta, astioiden tiskaamista ja siivousta varten vesi piti veivata pihalla olevasta kaivosta käsipumpulla ja kannettava sankoilla sisälle. Vilkas lehtikirjoittelu koulukiinteistön huonosta kunnosta ja luvattujen korjausten viivästymisestä sai päättäjät lopulta avaamaan kukkaron nyörit ja koulussa tehtiin vesijohto- ja lämmitysremontti syksyllä 1979. Koulun oppilasmäärässä tapahtui nopea lasku 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alkuvuosina. Vielä vuonna 1965 Haapajärvellä oli 56 oppilasta, mutta vuonna 1974 heitä oli enää 22.

Haapajärven kansakoulun oppilasmäärät vuosina 1946 - 1974


1946
1947
1948
1949
1950
1951
1952
1953
44
38
46
51
47
37
38
38
1954
1955
1956
1957
1958
1959
1960
1961
39
38
44
62
63
56
51
54
1962
1963
1964
1965
1966
syksy
1966[1]
1967
1968
48
49
41
56
48
39
40
34
1969
1970
1971
1972
1973
1974
x
x
38
33
31
22
23
22
x
x


Koulupalon jälkeen haapajärveläiset vannoivat koulun säilyttämisen nimeen
Haapajärven koulu vietti 13.12.1986 koulupiirinsä 85-vuotisjuhlaa ja koulurakennuksensa 50-vuotisjuhlaa. Vain kolme päivää myöhemmin rakennuksessa syttyi tulipalo, joka tuhosi rakennuksen miltei korjauskelvottomaksi. Yläkerran huoneistot tuhoutuivat pahoin ja alakerrassa oli mittavia vesivahinkoja. Ripeiden pelastustoimien ansiosta rakennus saatiin kuitenkin pelastettua ja syyslukukauden alkuun mennessä 1987 se oli kunnostettu entistä ehompaan kuntoon. Koulupalon jälkeen Lappeenrannan kaupunki suunnitteli koulun lopettamista. Haapajärven seudun asukkaat kampanjoivat kuitenkin vahvasti koulunsa puolesta, osallistuivat talkootöillä palojätteiden raivaukseen, pitivät koulun hyväksi myyjäisiä ja muita tilaisuuksia. Näiden tuotto lahjoitettiin koulun jälleenrakentamiseen. Korjaustöiden kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa markkaa. Koulutalo saatiin näin pelastettua täydelliseltä tuholta.
Haapajärven entinen koulurakennus

Haapajärven koulun oppilasmäärä laski voimakkaasti 1980- ja 1990-luvuilla. Syksyllä 1988 koulussa oli enää 17 oppilasta ja kouluun tulevien oppilaiden määrä jatkoi vielä laskuaan uudella vuosikymmenellä. Opetusta annettiin koulussa 1. – 4. luokan oppilaille. Kahden ylimmän alakoululuokan oppilaat jatkoivat opiskeluaan Kasukkalan koulussa. Lakkauttamisuhan alla olleet Kasukkalan ja Haapajärven koulut tiivistivät vuodesta 1995 alkaen yhteistyötään. Koulujen kaksi ensimmäistä vuosiluokkaa opiskeli Kasukkalan koululla, kolmas- ja neljäsluokka Haapajärvellä ja kaksi ylintä luokkaa jälleen Kasukkalassa. Tällöin Haapajärvellä kävi koulua  14 oppilasta. Vuonna 1996 koulussa oli vain 12 oppilasta. Koko 1990-luvun puheena olleet pienten kyläkoulujen lakkauttamiset käynnistyivät haja-asutusalueiden asukkaiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta vuosituhannen lopulla. Ensimmäisenä lahtipenkille päätyi Haapajärven koulu 1.8.1999. Viimeisenä toimintavuonna siellä opiskeli 12 kolmas- ja neljäsluokkalaista.


[1] Tästä alkaen koulun oppilasmäärät syyslukukaudella