Kansanopetus Lappeenrannassa 150 vuotta. Uusi kansakoulurakennus 1888

Lappeenrannan vuonna 1888 valmistunut kansakoulu (nykyinen Lönnrotin koulu) kuvattuna 15.2.2015

Waldemar Backmanssonin Lappeenrannan uudelle kansakoulurakennukselle
tekemä julkisivupiirustus

Lappeenrannan kansakoulun oppilasmäärä alkoi kasvaa 1880-luvulla. Oppilasmäärän lisääntymisen syinä olivat kaupungin väkiluvun kasvu ja ennen kaikkea yhä useampien perheitten halu lähettää lapsensa opintielle. Esimerkiksi vuonna 1885 kaupungissa asui 110 kouluikäistä lasta, joista 82 kävi joko ala- tai yläkansakoulu.  Ensimmäinen rinnakkaisluokka kansakouluun perustettiin vuonna 1886. Asuinrakennuksesta kouluksi muutettu, vuonna 1873 ostettu talo jäikin pian liian pieneksi. Koulun johtokunta suunnitteli ensin koulutalon laajentamista ja antoi sen arkkitehti Waldemar  Backmanssonin tehtäväksi. Hän tuli kuitenkin siihen tulokseen, että rakennus oli niin rappeutunut sekä lisäksi ”kummallisen monikolkkainen”, joten laajentamiseen käytetyt varat menisivät hukkaan. Rakennus oli talvella kylmä, joten koululaiset joutuivat opiskelemaan jopa 7 - 10 asteen lämpötiloissa. Johtokunta lähetti valtuustolle 10.12.1885 päivätyn kirjeen, jossa se arvioi silloista  koulurakennusta: Kaupunkimme kansakoulurakennus on sellainen hökkeli, ettei moista löytyne pienimmässäkään maaseurakunnassa. 

Uutinen Lappeenrannan kansakoulun urakasta.
Lappeenrannan Uutiset 12.7.1887

Johtokunta esittikin uuden koulun rakentamista. Lisätty kunnanvaltuusto teki kokouksessaan 10.2.1886 asiasta myönteisen päätöksen.  Valtuusto valitsi asiaa hoitamaan toimikunnan, jonka piti yhdessä kansakoulun johtokunnan kanssa nopealla aikataululla, vain kahdeksan päivän kuluessa, valita rakennukselle paikka ja laatia kustannusarvio. Esitys valmistui jo 22.2. pidettyyn lisätyn valtuuston kokoukseen. Uusi kansakoulu päätettiin rakentaa rautatien länsipuolella olevalle kentälle, jossa aikaisemmin oli ollut ruotusotaväen varastohuoneita. Rakennettavassa koulussa tuli olla viisi luokkahuonetta, juhlasali, yhteinen kirjasto- ja lukusali sekä yhden opettajan asunto. Lisäksi oli myös vahtimestarille rakennettava kamarin ja keittiön käsittävä asunto.

Rakennukseen tarvittavat varat, 40 000 markkaa päätettiin ottaa lainaksi. Pankinjohtaja Waldemar Enebergin tehtäväksi annettiin selvittää lainansaantimahdollisuutta valtiolta. Rakennustoimikunta sai heti käytettäväkseen 10 000 markkaa. Toimikunta tilasi koulun piirustukset arkkitehti Waldemar  Backmansonilta ja alkoi heti teettää kivijalkaa ja ostella rakennushirsiä. Tarina kertoo, että rakennushirsiksi myytiin paljon Saimaan saarista varastettuja puita. Rakentaminen ei edennyt kuitenkaan ongelmitta. Aikomus oli saada koulutalo valmiiksi jo syksyyn 1886 mennessä. Piirustukset kuitenkin viivästyivät ja esiteltiin valtuustolle 25.5.1886. Valmiiksi ne tulivat marraskuussa 1886. Niistä Backmansson veloitti 1345 markkaa. Viipurin lääninkanslia vahvisti piirustukset 1.5.1887. Lisäksi valmistumista hidastuttivat vielä erimielisyydet rakennuksen kivijalan tekijän muurari Vilhelm Nylundin kanssa. Kiistaa käytiin kivijalan korkeudesta. Nämä johtivat siihen, että Nylund jätti urakkansa kesken (ilmeisesti hänet pakotettiin jättämään urakka kesken)  ja rakennustyömaa seisoi noin vuoden ajan. Perustustöt teki loppuun Kontantin Mandolin Virolahdelta. Rakennuksen urakoi lopulta arkkitehti Frithiof Mieritz.  Urakkasumma oli 25 000 markkaa (erään lehtiuutisen mukaan 27 500 markka) ja Mieritz lupasi rakennuksen valmiiksi vuoden kuluessa. Töitä valvomaan palkattiin rakennusmestari Alfred Sirén Helsingistä. Urakoitsija sai hyödyntää rakennuksen lähes valmiin kivijalan ja kaikki paikalle valmiiksi tuodut rakennustarpeet, joiden arvoksi laskettiin noin 15 000 markkaa. Rakennustyöt edistyivät nyt nopeasti, ja koulu valmistui kesäkuun loppuun mennessä 1888, kuten urakkasopimuksessa oli sovittu. 

Arkkitehti Mieritzin ostoilmoitus.
Lappeenrannan Uutiset 12.8.1887

Vastaanottotarkastus pidettiin 30.6.1888. Sanomalehtiuutisen mukaan se oli valmistuessaan suurin maassamme rakennettu puinen kansakoulu. Urakan aikana selvisi, että arkkitehti Mieritz oli arvioinut kansakoulun rakennuskustannukset täysin alakanttiin. Kustannukset nousivat noin kaksi kertaa suuremmiksi kuin urakkasumma. Näin ollen urakoitsija kärsi 25 000 markan tappion. Mieritz pyysi valtuustoa korvaamaan kärsimiänsä tappioita, mutta valtuusto hylkäsi sen anomuksen kokonaan. Pieleen mennyt Lappeenrannan kansakoulun urakkatarjous johti osaltaan arkkitehti Mieritzin hakeutumaan vuoden 1888 joulukuussa konkurssiin

Uutinen uuden kansakoulun vihkiäisistä.
Lappeenrannan Uutiset 4.9.1888

Rakennuskustannuksiin saatiin varoja kaupungin anniskeluyhtiön voittovaroista (7000 markkaa) ja loput lainattiin valtiolta. Koulun avajaisia vietettiin 1.9.1888. Koulutalosta tuli sen hetken tarpeisiin liian iso. Muutaman vuoden kuluttua oppilasmäärän kasvaessa koko ajan huomattiin kuitenkin, että päätös isohkosta koulusta oli ollut kaukonäköinen. Lisäksi uusrenesanssityylisen rakennuksen kaunis ulkonäkö keräsi kiitosta. Rakennuksesta tulikin pienen Lappeenrannan uusin nähtävyys. Lappeenrannan kaupunki sai siis erittäin halvalla uuden, hyvän, toimivan ja kauniin kansakoulun. Lisäksi uusi koulu antoi kaupunkilaisille aikaisempaa paremmat tilat harrastuksille ja kokouksille. Erikoisen tärkeäksi nähtiin koulun suuri sali, silloisen kaupungin suurin juhlasali. Sitä käytettiin varsinkin vuosisadan loppulla konsertteihin ja juhliin.

Näkymä kauniin koulun sisäpihalle 7.10.2015