 |
| Luumäen hiljennyt asemarakennus elokuun alussa vuonna 2015 |
Luumäen lenkilläni 2.8.2015 oli tarkoituksenani tutkailla ja kuvata Helsinki - Pietari-radan varressa olevien vanhojen asemarakennusten kuntoa. Monet niistä ovat jopa radan rakentamisen ajalta eli 1870-luvun alusta. Niinpä pyöräilin Luumäen aseman ohella ihailemaan myös Taavetin asemarakennusta. Sekin on ollut pian jo yhdeksän vuotta käyttämättömänä. Kokosin aseman vaiheista alle hieman koostetta.
 |
| Taavetin asemarakennuksesta poistuivat viimeiset matkustajat 3.9.2006 |
Taavetin asema
 |
| Asemahallista johtavat portaat ratapihalle, joka on aidattu |
Kun Pietari - Helsinki radan osuus Lahden - Viipurin rataosalla valmistui syksyllä
1870, liikenne Taavetin ohi käynnistyi 11.9.1870. Samana vuonna valmistui Knut
Nylanderin piirtämä Taavetin IV –tyypin asemarakennus. Taavetin asema purettiin
kuitenkin jo melko uutena. Knut Nylanderin seuraaja Bruno Granholm suunnitteli
vuonna 1905 entisen tilalle jugend-tyylisen aseman, jonka tyypilliset
koristeaiheet, esimerkiksi hieno ”kattoratsastaja”, ovat vuosien saatossa
osittain hävinneet. Rakennuksen perushahmo on kuitenkin jäljellä. Rakennuksen
itäosassa sijainnut asemapäällikön asunto-osa on purettu pois.
Taavetin asema on kokenut paljon olemassaolonsa aikana. Aluksi aseman seinässä komeili ruotsinkielinen Davidstad. Taavetin asemaa suunniteltiin vuoden 1882 valtiopäivillä Savon radan risteysasemaksi, mutta myöhemmin suunnitelmat siirrettiin koskemaan Kaipiaista ja lopulta edelleen Kouvolaa, josta se sitten lopulta rakennettin erkanemaan. Vuonna 1897 aseman kyltti vaihtui nimeksi Taavetti ja sen venäjänkieliseen muotoon. Taavetista tuli kuitenkin Luumäen tärkein keskus ja kunnallishallinto siirtyi sinne kirkonkylältä vuonna 1912. Samana vuonna Taavetin silloinen asemapäällikkö innostui kesällä ryyppäämään ja jäi syksyllä kiinni postirahojen kavalluksista.Vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä asemalla pitivät punaiset päämajaansa ja asevarastoaan. Vuoden 1918 sisällissodan ensimmäisiä taisteluja käytiin Taavetin aseman tienoilla. Valkoiset onnistuivat 19.1.1918 kaappaamaan asemapäällikön avulla punaisten ase- ja ammuslähetyksen. Kun aselastin kaappaus tuli punaisten tietoon, nämä tekivät Lappeenrannasta noin 200 - 250 miehen vahvuisena junalla Taavettiin rangaistusretken 20. - 21.1.1918. Punakaartilaisten junan saavuttua Taavettiin syntyi kaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä tulitaistelu Taavetin yläkylällä apteekin lähellä. Kahakassa kaatui jääkäri Lauri Pelkonen. Hän oli ensimmäinen vuoden 1918 taisteluissa kaatunut jääkäri.
Taavetin asema on kokenut paljon olemassaolonsa aikana. Aluksi aseman seinässä komeili ruotsinkielinen Davidstad. Taavetin asemaa suunniteltiin vuoden 1882 valtiopäivillä Savon radan risteysasemaksi, mutta myöhemmin suunnitelmat siirrettiin koskemaan Kaipiaista ja lopulta edelleen Kouvolaa, josta se sitten lopulta rakennettin erkanemaan. Vuonna 1897 aseman kyltti vaihtui nimeksi Taavetti ja sen venäjänkieliseen muotoon. Taavetista tuli kuitenkin Luumäen tärkein keskus ja kunnallishallinto siirtyi sinne kirkonkylältä vuonna 1912. Samana vuonna Taavetin silloinen asemapäällikkö innostui kesällä ryyppäämään ja jäi syksyllä kiinni postirahojen kavalluksista.Vuoden 1918 tapahtumien yhteydessä asemalla pitivät punaiset päämajaansa ja asevarastoaan. Vuoden 1918 sisällissodan ensimmäisiä taisteluja käytiin Taavetin aseman tienoilla. Valkoiset onnistuivat 19.1.1918 kaappaamaan asemapäällikön avulla punaisten ase- ja ammuslähetyksen. Kun aselastin kaappaus tuli punaisten tietoon, nämä tekivät Lappeenrannasta noin 200 - 250 miehen vahvuisena junalla Taavettiin rangaistusretken 20. - 21.1.1918. Punakaartilaisten junan saavuttua Taavettiin syntyi kaartilaisten ja suojeluskuntalaisten välillä tulitaistelu Taavetin yläkylällä apteekin lähellä. Kahakassa kaatui jääkäri Lauri Pelkonen. Hän oli ensimmäinen vuoden 1918 taisteluissa kaatunut jääkäri.
 |
| Lännestä päin saapuvan junamatkustajan silmäkulmassa saattaa vilahtaa tämä näkymä |
Talvisodan ja jatkosodan vuosina asema eli vilkkaan liikenteen aikaa. Taavetin rautatieasema tuli tutuksi jatkosodan aikana kymmenille tuhansille suomalaisille, virolaisille ja saksalaisille sotilaille. Alueella koottiin joukkoja ja asemalta lähdettiin rintamaa kohti. Läheisen Salpalinjan rakentaminen toi myös paljon liikennettä. Tutuksi asema tuli myös kymmenilletuhansille evakoille näiden matkatessa turvaan Sisä-Suomeen. Sotien aikana rataa ja asemaa pommitettiin usein. Rata ja monet lähitaloista saivat osumia, mutta itse asemarakennus säästyi pommituksien tuhoilta.
 |
| Taavetin aseman tavaralastaussilta |
Rautateiden henkilöliikenteen merkitys oli pienentynyt autokannan ja tieverkon uudistuessa. Taavetin aseman miehitys lopetettiin vuonna 1990. Henkilöliikenteen pysähdykset Taavetissa lopetettiin syyskuussa 2006 Kerava – Lahti-oikoradan avaamisen ja alhaisen käyttäjämäärän takia. Taavetista oli päivittäin ollut kaksi InterCity-junayhteyttä Lappeenrannan ja toiset kaksi Kouvolan suuntaan. Sunnuntaisin asemalla oli pysähtynyt myös lähijuna Kouvolasta Imatralle ja Imatralta Kouvolaan ja Helsinkiin. Päivittäin Taavetin asemaa oli käyttänyt noin 28 matkustajaa. Asemalaiturit purettiin myöhemmin rataosan perusparannuksen yhteydessä.
Taavetin asemarakennus on ollut myynnissä verkkohuutokaupassa. Korkein tarjous 15.2.2016 päättyneessä huutokaupassa nousi vain 16 500 euroon. Yksi syy kauniin rakennuksen halpaan hintaan lienee vain 700 neliömetrin tontti, johon sisältyy rasitteena tieoikeus Liikennevirastolle. Eli käytännössä osa tontista on katualuetta. Lisäksi rata-alue ulottuu todellakin lähes kiinni asemarakennukseen, joka toisi lisähaasteen rakennuksen remontoinnille ja myös sen purkamiselle.
Lähteet:
”Rakas on meille tämä pitäjä. Kuvia ja tarinoita Luumäeltä”.
Toimittaneet:
Pentti Pien-Inkeroinen, Eero Kangas, Pekka Siiropää ja Hilkka Suoanttila-Tuuva.
Etelä-Saimaa 28.8.2006
Etelä-Saimaa 17.2.2016
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti