Amerikkalainen vai pohjoismainen? - Tuomas Palolan väitöstilaisuus 31.1.2015

Tuomas Palolan väitöskirjaan sisältyy 570 sivua

Allekirjoittaneella oli mieluisa mahdollisuus osallistua lauantaina 31.1.2015 väitöstilaisuuteen Helsingin yliopiston päärakennuksessa.  Tällöin tarkastettiin teologian maisteri Tuomas Palolan tutkimus Amerikkalainen vai pohjoismainen. Amerikan apostolis-luterilaisuus 1884 - 1929. Väitöskirjassa käsitellään kahta minun henkilökohtaisen mielenkiintoni ja tutkimukseni kohdetta eli amerikansuomalaisuutta ja apostolisluterilaisuutta / lestadiolaisuutta. Lisäksi olin tämän tutkimuksen toinen esitarkastaja.

Tutkimus on erittäin laaja ja perusteellinen sisältäen peräti 570 sivua. Tutkimuksen liiteosakin on harvinaisen kattava (11 liitettä, vajaa 70 sivua), jopa laajempi kuin jotkut selailemani väitöskirjat liitteineen ja lähdeluetteloineen. Lisäksi Palolan väitöskirjan lopusta löytyy apostolisluterilaisuuden sukupuu ja asiaa tuntemattomalle todella hyödyllinen terminologinen sanasto.

Yleisö odottaa väitöstilaisuuden alkua. Lopulta sali täyttyi kokonaan

Tuomas Palola (vasemmalla) lektiopuheenvuoroaan pitämässä, keskellä kustos, professori Jouko Talonen, oikealla vastaväittäjä, emeritusprofessori Auvo Kostiainen

Väitöstilaisuudessa sali, johon mahtuu 130 henkeä, oli täynnä. Eli aihe näytti kiinnostavan tavanomaista enemmän. Tilaisuuden kustoksena oli kirkkohistorian professori Jouko Talonen ja vastaväittäjänä Turun yliopiston yleisen historian emeritusprofessori Auvo Kostiainen. Runsaat kaksi tunti kestäneen tilaisuuden aikana "väittelyn" aiheiksi nousivat muiden muassa työn otsikko, muutamat käytetyt termit ja työn rajaus. Lisäksi vastaväittäjä kyseli, oliko työväenliikkeen ja apostolisluterilaisuuden toisensa poissulkevuus niinkään ehdotonta kuin väitöskirjassa ilmenee. Professori Kostiaisen mielestä kirjassa käytetty tapahtumien kronologinen käsittelyjärjestys puolusti paikkaansa, mutta joissakin kohdissa, esimerkiksi apostolisluterilaisten vuosittaisten kokousten käsittelyssä, olisi hänen mukaansa kannattanut harkita myös temaattista käsittelyä.

Väitöskirja sai vahvaa kiitosta laajasta, perusteellisesta ja tarkasta työstä, perusteellisista lähdemerkinnöistä sekä sujuvasta kielestä. Lopuksi yleisön joukosta esitettiin väittäjälle kaksi kysymystä. Toinen koski naisten erittäin vähäistä näkyvää roolia tutkimuksessa, toinen Norjassa esiintyvän lestadiolaishaaran eli ns. Lyngenin suunnan puuttumista kokonaan. Tilaisuuden jälkeen pidetyssä kahvitilaisuudessa keskustelu jatkui vilkkaana sekä itse tutkimuksesta että väittelytilaisuudessa esille nousseistä kysymyksistä.

Professori Kostiainen esittämässä loppupuheenvuoroaan