Ilmailun muistomerkki (ja samalla tarina siitä, miten Suomi syö sanansa)

Lappeenrannan ilmailun muistomerkki kuvattuna kireänä pakkaspäivänä 6.1.2015

Loppiaisena 6.1.2015 pysähdyin kävelylenkilläni kuvaamaan jälleen yhtä lappeenrantalaista muistomerkkiä. Se sijaitsee Leirin kaupunginosassa, jättiläismäisen Prisman vieressä. Muistomerkki on Ratsumestarinpuistikossa, Puhakankadun ja Kannuskadun välissä, korttelin länsipäässä. Tämä, useimmilta lappeenrantalaisiltakin huomaamatta jäänyt muistomerkki, on paljastettu vuonna 1978. Sen suunnitteli ilmavoimien entinen komentaja Eero Salmela. Kiveen kiinnitetyssä reliefissä on kaksi lentävää kurkea ja teksti:

Lappeenrannan ilmailulle,
jonka aloitti Antreasta
saapunut ilmavoimien
lento-osasto 10.5.1918

Ilmavoimien komentajan Eero Salmelan suunnittelema muistomerkin reliefi

Aimo Vuorinen on kirjassaan Virstanpylväs ja Äiti Karjala. Lappeenrannan muistomerkkien kertomaa (s. 61 - 63) kirjannut lappeenrantalaisen (ja samalla Suomen ilmavoimien) ilmailun alkuvaiheet. Alla lyhyt referaatti kirjasta. Tarinasta käy ilmi, ettei valkoinen Suomi pitänyt lupauksiaan. Vastaavaa tapahtui myös myöhemmin ja niissäkin tapauksissa Lappeenrannalla oli merkittävä rooli. Tähän teemaan palaan myöhemmin:
-----
* Viipurissa venäläinen kapteeni Krashenin järjesteli valkoisille lentokoneita Venäjältä kevättalvella 1918.
* Krashenin oli toimittanut jo yhden lentoveneen Oranienbaumista valkoisten puolelle Antreaan. Sitä ohjasivat aliluutnanti Shablovits ja vänrikki Vorobjev. Ruotsalainen lentäjä Stocklasse toheloi sen kuitenkin jorpakkoon.
*Krashenin juoni uusia koneita Pietarissa ja sai lentäjät Parfimenkon, Safonovin ja Zaitsevin veljekset houkuteltua juoneen.
*Koneet olivat tuliteriä, Moskovassa valmistettuja Nieuport-tyyppisiä koneita.
*Lento Antreaan sujui ongelmitta.
* Lentäjille oli luvattu palkkio, 25000 ruplaa koneesta + Suomen kansalaisuus sitoutumisesta valkoisen armeijan palvelukseen.
* Venäläiset lentäjät suomensivat nimensä. Zaitsevin veljesten uusi sukunimi oli Ilmarinen, Mihail Safonovista tuli Mikko Vuorenheimo, Parfimenkosta Adlerheim, Shablovista Heikkinen ja Krasheninista Torikka.
* Kun sota päättyi ja lumi Antreassa suli, siirrettiin koneet toukokuussa Lappeenrantaan.
* Mannerheimin määräyksesta koneisiin maalattiin hakaristitunnukset.
* Lappeenrantaan kerättiin koko valkoisten lentokalusto ja kaupunkiin perustettiin väliaikainen lentosotakoulu.
*Lentoaseman päällikkönä oli saksalainen luutnantii von Bulow, opettajina toimivat saksalaiset ja venäläiset lentäjät.
*Lentoaseman toiminta jatkui Lappeenrannassa heinäkuun alkuun asti. Sen jälkeen yksikkö hajotettiin ja siirrettiin Turkuuun sekä Uttiin.
* Venäläiset lentäjät eivät koskaan saaneet heille luvattuja palkkioita. Heidät sen sijaan erotettiin. Lopulta, joulun alla 1918, heidät karkotettiin maasta, kahden viikon varoitusajalla. Matkarahatkin maasta poistumista varten heidän piti ruinata yksityishenkilöiltä.