Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

keskiviikko 17. joulukuuta 2014

Perimätietoa Tanin seudulta

Lappeen Marian kirkko 1880-luvulla.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Tanin kansakoulun arkistosta (Lappeenrannan kaupunginarkisto) löytyi tämä  muistelu Lappeen pitäjän menneistä ajoista. Pääasiallisen kertojana on ollut talollinen Wilhelm Tani Tanin kylältä. Lappeen kuntaan perustettiin vuonna 1925 historiatoimikunta, jonka tavoite oli kunnan historian kirjoittamisen käynnistäminen. Kirjoittajiksi valittiin amanuenssi Ragnar Rosén ja kansakoulujen tarkastaja T.G.Murto. Näistä jälkimmäisen  teos Lappeen pitäjän historia II vuodesta 1784 nykypäiviin ilmestyi vuonna 1929. Historiatoimikunta lähetti oheisia kyselylomakkeita ilmeisesti varsinkin opettajille, jotka sitten tekivät haastattelut ja niistä kootut muistiinpanot. Tämä selittänee sen, miksi näitä täytettyjä kyselylomakkeita löytyy useiden kyläkoulujen arkistoista. Hyvä näin!

Lappeen historiatoimikunnan 1920-luvun puolivälissä lähettämä kyselylomake seudun historiasta

I 4. Kauskilan kerrotaan ennen olleen kappelikirkon, josta nimi Kappalmäki vieläkin muistuttaa. Tanin kylän sydänmaalla n.s. Kreivintien varrella lienee ennen ollut asunto, on löydetty rautaromua.

5. Portlammin rannalla (Rantamäen maalla) luola, jota joskus sodan aikana lienee käytetty pakopaikkana, samoin Vilkjärven kylässä olevaa Tupavuoren luolaa, josta nimi Tupavuori. N.s. Kreivintie Tanin kylän sydänmaalla, tie, jota ennen virkamiehet käyttivät.

II 1. Seppälän kylän arvellaan saaneen nimensä Seppälän talon mukaan. Siinä talossa oli ennen Taavetti-nimisellä isännällä ollut paja talon lähellä, siitä nimi Seppälä. Kylässä oli myös Latvasen talo nyk. Kymiyhtiön maalla sekä Pulsan hovi.

Tanissa oli ennen ollut vaan yksi talo, Tanien talo, josta kylän nimi. Antti Antinpoika Tani ja tämän nuorempi veli Yrjö muistetaan. Antin suku asuu Tanin taloa ja on siitä ympäristöön levinnyt. Yrjön suku taas asuu n.s. Penttasen taloa. Vielä tiedetään Tanissa asuneen verosta vapaita aatelisia

2. Ei muisteta muita kuin 1918 aikuiset. Tiedetään ennen täältäkin väkisin viedyksi miehiä Venäjän väkeen. Muistetaan erään Tanista viedyn 25 vuoden kuluttua palanneen kotiseudulleen ja saaneen eläkettä.. Kerran taas vietiin myös Tanista alaikäinen poika tämän itkusta ja huudoista huolimatta "aivan kuin susi olisi lampaan vienyt". Myöskin Vilkjärvellä muistetaan väkisin viedyn miehiä Venäjälle.

Nälkävuosina 1865 - 1867 kävi paljon kansaa Pohjanmaalta avun haussa. Heitä  kyydittiin kylästä kylään ja ruokittiin mikäli voitiin. Pitäjäntuvan kerrotaan olleen heitä täynnä ja pappilasta saivat he ruoka-apua. Leipää tehtiin jäkälistä ja kanervankukista, jauhoja vain siteeksi sekaan. Näinä vuosina kuoli paljon kansaa. Eräänäkin sunnuntaina kerrotaan olleen 25 ruumista haudattavana. Niinä aikoina rakennettiin Pulsan seudulle rautatietä. Työssä oli paljon pohjalaisia. Useat heistä olivat yösokeita ravinnon puutteeesta. Kerrotaan, että pimeän tultua alkoi kuulua huutoa ulkoa ja silloin riennettiin yösokeata auttamaan.

3. lukkari keräsi kylänluvussa kirkolliset verot. Vanhempaa veronkantotapaa ei muisteta. Pappien ja pitäjäläisten välit olivat hyvät. Kansa kunnioitti pappejaan ja se mielellään maksoi verot.
Kirkkokuria pidettiin mm. jalkapuun ja mustan penkin avulla. Musta pennki oli ajan tavan mukaan Lappeellakin sisällä kirkossa ja täytyi rikoksen tehneiden siinä istua kaiken kansan nähden. Kun pappi oli saarnansa pitänyt, kävi hän päästämään rikollista mustasta penkistä. Jos tämä tunnusti rikoksensa, pääsi hän pois ja seurakunta lauloi: "Sinun syntisi suuret ovat, ei niit taida lukea. Kristus kärsei vaivat kovat. Muista verist hikeäns', vaivaans', kuoloons', häpeääns'. Hänen  verens' kallis taitaa, sinun syntis puhtaaks saattaa". (vanhasta virsikirjasta). Sen jälkeen vanginvartija vei vangin pois ja päästi vapaaksi.

4. Kaskenpolttoa harjoitettiin ennen, mutta kun kielto tuli, lakattiin siitä, vaikka pelättiin miten toimeen tullaan. Joskus kaskimaat olivat kaukana talosta sydänmaalla. Siitä syystä kaskeamisen aikana kaskenpolttajat asuivat kasken lähettyvillä havumajoissa "kokoissa". Suot pantiin palamaan kesällä ja kytivät koko talven. Karjanhoito ollut alkuperäistä. Naveta pienet ja pimeät. Torppareita ja tilattomia ollut vähän. He tekivät työtä viljapalkalla. Palvelijat olivat velvolliset palvelemaan koko vuoden.

Vanhimmat myllyt, mitä täälläpäin muistetaan ovat Maajärven kylässä (härkinmylly). Raaponkoskessa Tanin tien varressa kerrotaan ennen olleen myllyn, Kaupin ja Pohjosen myllyt Vilkjärvellä, Kauniskosken mylly Suomalaisen kylässä. Paljon on myös ennen käytetty Lappeenrannan ja Lauritsalan myllyjä.

Muutamia vuosikymmeniä sitten oli Tanissa saha, jonka omistivat insinööri Tarhonen ja kauppias Könönen. Saha paloi sittemmin. Kauppaa käytiin etupäässä Lappeenrannassa ja Viipurissa, jonne vietiin halkoja, voita y.m. Tiedetään myös täältä viedyn karpaloita Pietariin. Ennen oli kauppa vaihtokauppaa, vaihdettiin myytävät tavarata jauhoihin ja suolaan. Myöhemmin alettiin tavarat vaihtaa rahaan.

Vanhat muistavat myyneensä voinaulan 80 pennillä ja koivuhalkokuorman 1,25 markalla. Rankakuormasta saatiin 60 penniä. Hailia ja särkiä haettiin Salmensillasta Haminan luota. Kuljetettiin myös rahtia Pietarista etupäässä viljaa, rommia ja viinaa Turkuun, jopa Ouluunkin asti. Pulsan Hovin omistaja Hyypäläinen rakennutti Pulsaan ns. Koloikkoinmäelle mökin, jossa leivotti ja möi leipää rautatien rakentajille. Myöhemmin oli Latvasen talon omistaja mellerillä talossaan puoti. Siinä oli ennen myös majatalo. Myöskin nykyisen Punkkisen kauppatalossa on ollut majatalo.

Lappeenrantaan ei ollut ennen kunnon maantietä, vaan täytyi kulke ratsain, käytettiin luultavasti puusatuloita, sellainen muistetaan Vilkjärvellä nähdyn. Morsian vietiin vihille ratsun selässä, samoin lapsi kastettavaksi. Ruumis kuljetettiin purilailla.

5. Verot olivat ennen pieniä. Voudit keräsivät ne. Rikoksen tehneitä piiskattiin paalussa kirkon luona nykyisen kunnan viljamakasiinin kohdalla, sittemmin nykyisen poliisikamarin luona. Muistetaan piiskurin virkaa hoitaneen Hemmi-nimisen mustalaisen. Tuomarien kerrotaan olleen ankaria herroja, mutta oltiin heidän tuomioihinsa tyytyväisempiä kuin nykysaikana.

6. Kun ei vielä ollut kunnallishallintoa, piti pappi kuntakokoukset kuntalaisten kanssa. Köyhäinhoitoa varten keräsivät sitä varten valitut miehet viljaa, joka sitten jaettiin tarvitseville. Tämä kävi kumminkin ajan pitkään hankalaksi ja niin alettiin apua tarvitsevat antaa "ruodille". Kunkin talon tuli heitä hoitaa määrätyn ajan, ollen hoitoaika määrätty talon suuruuden mukaan.

7. Ensimmäisen koulumestarin sanotaan olleen Lappeella Eljas Sunisen. Hän piti kiertokoulua ja kulki papin mukana lukukinkereillä. Rippikoulussa saivat taitavammat lukijat opettaa heikompia kamarissa tuvan vieressä (vanhassa pitäjäntuvassa). Pyhäkoulun pani alkuun kirkkoherra Mölsä  [vuonna 1867] ja on näiden seutujen ensimmäinen pyhäkoulunopettaja Wilhelm Tani, joka tunnollisesti on sitä virkaa hoitanut vuosikymmeniä, vieläpä sairaanakin ollen koonnut lapsia luokseen puhuen heille Jumalasta. Sivistystä harrastaneista henkilöistä on täällä mainittava edellä mainittu Wilhelm Tani, kauppias Jaakko Punkkinen ja lautamies Antti Rasa. Etupäässä heidän toimestaan saatiin Pulsaan kansakoulu vuonna 1901.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti