Makkerin blogi: Rutolan kyläpolku

sunnuntai 19. lokakuuta 2014

Rutolan kyläpolku

Lauantaiaamu 18.10.2014 oli harvinaisen komea. Pieni pakkanen kipristeli nenänpäätä, kun astuin ulos autostani Rutolan VPK:n pihalla. Aikomukseni oli kiertää Rutolan kyläpolku. Tänäkään aamuna ei aikainen herääminen mennyt hukkaan. Sen verran mieltä innostava kokemus oli seurata auringon esiinponkaisu männikön latvojen välistä kävellessäni Munterintietä eteenpäin. Aamuinen vaellus Rutolan poluilla ja rannoilla ei ollut turha, sillä tyyni järvenpinta tervehti minua aamuauringon kimallellessa sen pinnassa. Mielenkiintoista oli myös perehtyä Salpalinjan betonikorsuihin ja miehistöluolaan.

Ps. Vierailin oppilasryhmän kanssa Rutolan miehistöluolassa 28.10.2014. Tässä tarinaa ja kuvia tuosta vierailusta
---

Rutolan (Ruttoisen) kylä sijaitsee noin 10 kilometriä Lappeenrannan keskustasta länteen. Kylä rajautuu Mikkelintiehen. Tämä Saimaan vanhan lasku-uoman partaalle muodostunut kyläyhteisö on kulttuurihistorialtaan rikas. Siihen kuuluvat lasku-uoman varren esihistorialliset asuinpaikat, metsäteollisuuden uiton erityistarpeisiin 1800- ja 1900-luvun taitteessa rakentama ylivientilaitos uittorakenteineen sekä toisen maailmansodan aikana rakennetun Salpalinjan vesistöihin tukeutuvat varustukset.

Kylään on rakennettu vuosina 2012-2013 kolmen ja puolen kilometrin pituinen kyläpolku. Polun varrella on hyvin informaatiota jakavat opastaulut.

Saha- ja ylivientilaitoksen historiaa:
Vuonna 1889 W. Gutzeit & Co osti uittostrategisesti merkittävän Lappeen Rutolan tilan. Tilan maille rakennettiin välittömästi uittolaitteet. Yhtiö rakensi Rutolaan aluksi höyryn, myöhemmin sähkön voimalla toimivan ylivientilaitoksen (=puutavaraa vesistöstä toiseen siirtävän). Hanke oli merkittävä, sillä se laajensi yhtiön toiminta-aluetta ja siirsi Gutzeitin puunhankinnan Kymijoen vesistöstä Saimaan vesistöön. Saimaan tukkeja voitiin uittaa tämän jälkeen Rutolassa vesistöjen välisen kannaksen yli Valkealan reitille ja edelleen Kymijokea pitkin Kotkaan sahattavaksi.

Uittoreitti Saimaalta Kymijoelle, jota kutsutaan Valkealan uittoreitiksi tai Väliväyläksi, oli noin 110 km:n pituinen. Saimaan tukkien saanti lisäsi Kotkan tehtaiden tuotantoa tuntuvasti.

Tukkien tultua Saimaan Rovonlahden rantaan ne uitettiin Telataipaleen kaivannon kautta edelleen Myllylampeen. Täältä ne nostettiin höyrykonekäyttöisen rullaradan avulla Kärjenlampeen. Vuonna 1892 valmistunut rullarata korvattiin sen rinnalle toteutetulla uittokourulla 1909. Kärjenlammesta Jänköjärveen rakennettiin uittokanava. Jänköjärvestä alkoi puiden lauttaus kohti Kymijokea. Vilkkaimpina vuosina Väliväylän uitot työllistivät yli tuhat ihmistä. Väliväylä oli käytössä 1890 - 1963, minä aikana sen lävitse kuljetettiin lähes 100 miljoonaa tukkia

Ylivientilaitoksen viereen rakennettiin vuonna 1897 pieni höyrysaha sellaisia puita varten, jotka eivät olisi kestäneet uittoa Kotkaan saakka. Saha paloi ja talvella 1899-1900 Gutzeit rakensi uuden Lapatonniemen itärannalle. Tämä saha toimi vuoteen 1932 asti. Saharakennukset ovat kadonneet, vain rauniot ovat jäljellä, mutta Munterontiellä on kaksi Gutzeitin asuinrakennusta. Toinen varsin huonossa kunnossa, toinen on edelleen asuinkäytössä.
Tässä wikipedian artikkeli kylästä .

Kyläpolun kuvasatoa 18.10.2014 kommentteineen:


Rutolan /Ruttoisen kyläpolun opastaulu Rutolan VPK:n pihalla

Ruttoisen sahan työväestön asunnoista on säilynyt Isotalo, joka on varsin huonossa kunnossa

Ruttoisen Isotalon pääty

Isotalon navetta

Isotalon sauna?

Ruoholammen aamuista rauhaa

Sahan konttorista ja kansakoulusta kertova opastaulu

Ns. "Kasöörin" talo, joka on edelleen asuinkäytössä

Sahan asuinrakennuksista kertova opastaulu

Rutolan sahasta kertova opastaulu

Sahan raunioita


Sahan raunioita

Sahan raunioita

Näkymä Sahalahdelle

Opastaulu Lapatonniemessä

Näkymä Lapatonniemestä Rovonlahdelle. Rutolan alkuperäinen tilanomistajasuku oli nimeltään Ropo, joten heistä lienee lahti saanut nimensä.

Näkymä Lapatonniemestä Rutolanlahdelle

Näkymä Lapatonniemestä

Salpalinjan opastaulu

Kallioon louhittu konekiväärikorsun suuaukko.
Salpa-aseman kantalinnoitteista suurin osa oli konekivääri- ja 20 miehen majoituskorsuja. Niitä rakennettiin noin 170 kpl. Ampuma-aukkojen puoleinen seinä tehtiin 230 cm paksuksi, takaseinä 140 cm, katto 210 cm ja lattia 75 cm paksuksi.

Konekiväärikorsun ampuma-aukko.
Korsuun rakennettiin aina myös ampuma- aukko ja sen viereen tähystysrako sekä sisäänkäynnin viereen lähipuolustusaukko.

Näkymä ampuma-aukosta etumaastoon

Rutolan 20 hengen miehistökorsun kallion sisälle johtava suuaukko

Konekiväärikorsun ampuma-aukko etumaastosta kuvattuna. Huomaa ampuma-aukon vieressä oleva tähystysrako.

Miehistökorsun ovelta näkymä sisälle. Sahatavaraa korsun tekemiseen kului 430 neliömetriä, terästä 45 tonnia ja betonia 560 kuutiota

Näkymää korsun sisätiloihin. Korsut ovat osoittautuneet erittäin hyvin tehdyiksi. Valtion teknillinen tutkimuskeskus porasi Salpalinjan korsuista näytteitä vuonna 1995. Tulokseksi todettiin, että betonin laatu oli erittäin hyvä, koska se kovettuu ensimmäiset sata vuotta.

Korsujen viimeistelytöihin kuului makuulavitsojen, pöytien ja penkkien teko. Sisäseinät valkaistiin erikoisohjeen mukaisesti ja tähystyskuvun ja asekammion väliin asennettiin puhesuppilo. Korsuihin toimitettiin valmiiksi korsuliesi (usein Kastor) Lieden savunpoisto rakennettiin valurautaputkista ja äänieristettiin betonista kahdella 3 mm:n asbestilevyllä, ja putken yläpäähän asennettiin savun hajoitin.

Tähystyskupu
Korsujen vakiovarusteena oli aina tähystyskupu, josta voitiin suorittaa lähitorjuntaa korsukonepistoolilla varsinaisen tähystyksen ja tulenjohdon lisäksi. Tähystyskupu asennettiin teräsbetonikorsun katolle muottityövaiheessa. Se oli teräsvalua ja painoi noin 10 tonnia, joten sen liikuttelu hankalassa maastossa vaati rakentajilta suunnattomia ponnistuksia. Kupuja oli kahta eri mallia, M40 ja M42. Ne valettiin Karhulan ja Wärtsilän valimoilla.
Kuvussa oli 6 tähystysaukkoa ja siinä oli mahdollisuus tähystää 360 astetta. Kuvun sisäpuolella tähystysrakojen kohdalla on noin 30 mm paksu ja noin 340 mm korkea laakerien varassa pyörivä sulkurengas, sitä siirrettiin pyörittämällä lutulle tähystyskohdalle.