Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Kuvassa toukokuinen näkymä Kuolimolle Savitaipaleella.

perjantai 31. lokakuuta 2014

Helsingin Sanomien kuukausiliite: Suuri ja mahtava Suomen Kansantasavalta

Tänä aamuna posti toi Helsingin Sanomien kuukausiliitteen, jossa oli TODELLA mielenkiintoinen Unto Hämäläisen artikkeli Kansallisarkistosta löytyneestä Suomen Kansantasavallan kartasta. Tutkija Ville Vuolle huomasi kartan viime vuonna Sota-arkiston jäämistöstä. Unto Hämäläinen tuo kartan herättämänä vuoden 1939 tapahtumat nykyiseen maailmanpoliittisen tilanteeseen. Venäjän Krimillä ja Itä-Ukrainassa noudattama taktiikka on toisinto sekä Leninin että Stalinin noudattamasta. Se onnistui lähes kaikkialla, poikkeuksen teki Suomi. Artikkeli karttoineen löytyy digitaalisena täältä.

torstai 30. lokakuuta 2014

Jalawan pirtti Taivalkoskella

Jalawan kauppa ja pirttikahwila
Heinäkuussa 2013 minulla oli mahdollisuus vierailla Koillismaalla. Ehdottomiin pysähdyspaikkoihin kuului Jalawan pirtti Taivalkoskella. Kauppa on maamme vanhin yhtäjaksoisesti toiminut kauppa. Tämäntyyppinen historian havina on kerta kaikkiaan koettava. Pirtillä on ollut keskeinen sija taivalkoskelaisten henkisessä, hengellisesä ja taloudellisessa kanssakäymisessä. Kalle Päätalo kuvaa kirjoissaan usein ostosvierailuja sekä lestadiolaisseuroja Jalawan pirtissä. Siellä on pidettykin lukematon määrä lestadiolaisseuroja, poliittisia tupailtoja ja valistustilaisuuksia. Lestadiolaiset perustivat Jalawan pirtissä 18.11.1928 paikallisen yhdistyksensäkin, jonka johtokuntaan kauppias Nikolai Jalava valittiin.

Keskellä Taivalkosken kirkonkylää sijaitseva Jalawan kauppa ja pirttikahvila omaa siis pitkät perinteet. Tässä kirjastovirman sivuilta koottua tietoa kaupan historiasta:

Sen on perustanut Vienan Karjalan Pistojärveltä Puolangalle muuttanut laukkukauppias Stephan Jakowleff. Jakowleff muutti Puolangalta Taivalkoskelle 1870-luvun puolivälissä. Stephan vuokrasi Taivalkoskella Jakkilan tilan kuudeksi­kymmeneksi vuodeksi ja rakennutti tälle paikalle kaupan vuonna 1883. Jalawan kauppa toimi myös matkalaisten yöpymispirttinä.

Stephan lähti takaisin Vienan Karjalaan uuden vaimonsa kanssa vuonna 1907 ja jätti kaupan pojilleen Nikolaille ja Mikolle. Jakowleffien sukunimi muutettiin vuonna 1926 Jalavaksi. Nikolai Jalava piti kauppaa 86-vuotiaaksi saakka. Tämän jälkeen (Johannes) Janne Jalava ryhtyi kauppiaaksi. Hänen jälkeensä kaupan osti Ari Jalava vuonna 1983.

Vuodenvaihteessa 2013 - 2014 kaupanpito on siirtynyt suvussa jo viidenteen polveen, kun Mikko Jalava ja hänen vaimonsa Laura ottivat vastuun liikkeestä

Jalawan pirtin pihapiiriä

Alkuperäisen kaupan kylkeen rakennettiin  vuonna 1997 "wanha" uudisrakennus, joka on itseasiassa vanhempi kuin alkuperäinen kauppa. Tämän 1700-luvulla rakennetun hirsirakennuksen suojissa aloitti Stephan Jakowleff  kaupanpidon vuonna 1880 muutettuaan Taivalkoskelle.

Pirtti tarjoaa historiallisen ympäristön lisäksi historiallisia myyntituotteita. Näitä ovat muun muassa jatsarit, pussihousut, perinteiseen tapaan valmistettu pikiöljy, uskovaisten pastillit ja flanellikerrastot. Pirttikahvilan puoli on rakennettu vanhoista hirsistä kaupan laajennuksen yhteydessä vuonna 1997. Kodikkaan tunnelman luovat hirsiset seinät ja tuoreen leivonnaisen tuoksu. Jalawan pirtin verkkosivuja on nyt päivitetty.Tässä linkki myös sen historia-sivulle.




Näkymää Jalawan pirtin sisäpihlata


keskiviikko 29. lokakuuta 2014

Russofiilin vaikea vuosi ja muita mielenkiintoisia artikkeleita

Kokosin tähän listaa niistä artikkeleista, jotka joko analysoivat hyvin poliittista tilannetta Venäjällä, tai avaavat uusia/mielenkiintoisia näkökulmia itäisen naapurimme toimintaan:

Päivitetty 11.11.2014 klo 13.10
Helsingin Sanomien Putin-kooste löytyy täältä
HS pääkirjoitus 11.11.2014. Venäjä hyödyntää sotauupumusta
Elisa Rimaila/IS: Kartta paljastaa karun totuuden Venäjän toimista Suomen lähellä
Antti Halonen, Elisa Rimaila/IS: Asiantuntijalta synkkä arvio Putinin seuraavista toimista: "Niinhän sodissa yleensä käy"
Josefin Karlsson/Aftonbladet: Putins sändebud: De ska vara rädda
Tymothy Snyder/NYReview of books: Putin’s New Nostalgia
Paul Gobble/KyivPost: Putinin taktiikkaa Ukrainassa: Kylvä paniikkia, provosoi,  tunkeudu (maahan), ja toista sama uudelleen
Iltasanomat 5.11.2014: Presidentti Niinistö: Näytämme Venäjälle, mistä emme pidä
Iltasanomat 5.11.2014: Putin valittiin jälleen maailman vaikutusvaltaisimmaksi
Kansanedustaja Reijo Tossavainen/Uusi Suomi:
Putinin Venäjästä tuli Pohjois-Korean kaltainen hylkiövaltio
Kadettikunnan tiedotteet: 
Komentaja Juha-Antero Puistolan esitelmä Kadettikunnan syyskokouksessa 25.10.2014
Lugansk News Today: Venäläiset joukot pitivät paraatin Luganskissa
KyivPost/Reuters: Russian media watchdog blasts radio station over Ukraine coverage

HS pääkirjoitus 31.10.2014: Putinin lähellä yritys kasvaa
Kasperi Summanen / Verkkouutiset: "Venäjän Schwarzenegger" pukeutui toimittajaksi ja tulitti ukrainalaisia Donetskissa - video
Kasperi Summanen / Verkkouutiset: Separatistijoukkojen suosio laskussa - "18–50-vuotiaat miehet pakkovärvätään"
Simon Shuster/Time: Putin's secret agents

Anton Butsenko:  Neljä kerrosta täynnä trolleja: Olginon nettitrollaustehdas muutti Pietariin
Simon Shuster/Time: Russians Re-write History to Slur Ukraine Over War
Päivi Kerola/Yle uutiset:
Venäläisoikeus takavarikoi oligarkilta öljy-yhtiön osakkeetUkrainan kapinallisten pääministeri Yle Uutisille: Valmistaudumme sotaan
Jouko Jounala: Professori lyttää Naton "Hollywood-armeijan" - mitä hyötyä oikeasti Suomelle?
Yrjö Kokkonen
Venäjän energiajätin tulos putosi lähes nollaan

Jussi Konttinen: Russofiilin vaikea vuosi
Rene Nyberg: Jegor Gaidar analysoi neuvostoimperiumin tuhon
Suvi Turtiainen: Presidentin entinen luottomies: Putinilta puuttuu haastaja
Teppo Tiilikainen:
”Putinin toiminta Ukrainassa muistuttaa hyvin paljon Stalinia”
Mihail Šiškin:
Essee nyky-Venäjästä: Tällainen on Putinin musta aukko
Arto Huovinen: Aleksei Kudrin: Venäjän eristäytyminen on riski sille itselleen

Antti Rautiainen: Euroopan vasemmisto on eksyksissä Ukrainassa
KeskiPohjanmaa: Venäläistutkija: Talous pakottaa Putinin parantamaan suhteita länteen
Jaakko Isoniemi:
Venäjän synkkä tulevaisuus – ”Putinin hallinto romahtaa kahdessa vuodessa
Heini Särkkä: Peruskoulusta tuttu kartta paljastaa, miksi Putin pullistelee
Vladimir Gelman: Ukrainan kriisi ja Venäjän sisäpolitiikka
The Moscow Times: How much longer can Putin's system last?
Verkkouutiset: Venäjän huijaus paljastui: kuvat "Ukrainan joukkohaudoista" olivatkin Tšetšeniasta

tiistai 28. lokakuuta 2014

Vierailu Rutolan miehistöluolassa 28.10.2014


Rutolan miehistöluolan kaivajat kuvattuina 25.6.1941. Kuva: SA-kuva

Kello 16.15 starttasin autoni ja suuntasin jälleen Lappeenrannan läntiseen kaupunginosaan, ja siellä Rutolaan. Luvassa on vierailu Rutolan Salpalinjaan kuuluvassa miehistöluolassa. Mukanani on 15 oppilasta sekä pari heidän huoltajistaan. Oppaana meillä on kylässä asuva Juhani Huttunen.

Hän kertoili selkeällä äänellään asiantuntevasti tämän Salpalinjan suurimman miehistöluolan rakentamisesta ja laitteista. Luolan seinillä horroksessa riippuneet lepakot herättivät oppilaissa sekä kauhun että säälin tunteita. Kallion sisään oli Juhanin mukaan varastoituna vielä 1960-luvulla suuret määrät ammuksia ja räjähteitä.

Miehistöluolan jälkeen kävimme vielä vanhan Mikkelintien alapuolella olevissa teräsbetonikorsuissa. Huudoista ja kommenteista päätellen pimeässä illassa suoritettu vierailu teki monen vierailijan muistilevylle ikuisen muistijäljen. Tätä kokemusta on jo vaikea ylittää!!!

Aluksi Juhani Huttunen selvitti autonsa kylkeen kiinnittämän aluekartan avulla paikallisia Salpa-linjan rakenteita ja niiden sijainteja.

Seuraavaksi siirryimme sisälle miehistöluolaan

Luolaan on joskus Lappeenrannan kaupunki (silloin kun sillä vielä oli rahaa) kustantanut valot

Luolan seinämät on kalkittu valkoisiksi. Katonrajassa näkyy ruostunut lämmitysputki

Luolan toisesta päästä veivät portaat ylös tasanteelle, jossa oli mm. lämmitysuuni

Tasanteen sivussa on ovi, joka johtaa ylös kallion kaivettuu pystysuoraan kuiluun. Kuilun huipulla oli teräskannella päällystetty tähystysaukko. Matkaa sinne on yhdeksän metriä. Seinämällä olleet tikkaat on otettu pois.

Lämmityslaitteet ja uuni ovat hieman ruosteessa
Tämä on mäen päällä sijaitseva ulosmenoaukko

Tästä taistelutilateessa pakenemaan joutuneet sotilaat olisivat päässeet kuvaajan takana oleviin juoksuhautoihin

Lakkautettujen kyläkoulujen kierros, osa 1: Hanhijärven koulu (Päivitetty 6.4.2016)

Entinen Hanhijärven kyläkoulu

Koulumaailmassa on vuosia ollut trendinä pienten kyläkoulujen lakkauttaminen. Suurin osa vanhoista kyläkouluista on rakennettu 1800-luvun lopulla, 1900-luvun alussa sekä 1920-luvulla. Niiden ulkoasu on ainakin minun arkkitehtoonista silmää hivelevä. Niinpä sydämeni ei iloitse yhdenkään kyläkoulun lakkauttamisesta ja vanhan koulukiinteistön purkamisesta. Kyläkoulut ovat usein olleet merkittävästi maaseutukylien maisemaa hallitsevia ja luovia. Ei sovi unohtaa, mikä tärkeä merkitys näillä kouluilla on ja on ollut kylien sosiaaliselle ja kulttuuriselle elämälle. Kun kylästä häviää koulu, sieltä saattaa hävitä muukin yhdessä tekemisen palo.

Aikomukseni on kuvata pyörä- ja kävelyretkilläni KAIKKI Lappeenrannan seudun lakkautetut ja vielä pystyssä olevat kyläkoulut ja laatia niiden historiasta lyhyt katsaus.Toissa viikolla kuvasin jo Rutolan koulua.


Kansakoululaitoksen luominen aloitettiin maahamme 1860-luvulla ja vähitellen jokaisessa isossa suomalaisessa maalaiskylässä oli oma koulu. Kouluverkosto alkoi supistua 1960-luvulla maaltamuuton kiihdyttyä ennennäkemättömiin mittoihin. Toinen koulutarvetta vähentävä tekijä oli syntyvyyden lasku.Tätä kehityskulkua ei ole onnistuttu kääntämään. Uudella vuosituhannella koulujen lakkauttamisen taustalla on ollut paitsi edellä mainitut syyt, myös säästäminen sekä käsitys että suuri on kaunista, opetuksessakin.



 
Hanhijärven kansakoulu vuonna 1957. Silloin kaksiopettajaisessa koulussa oli 41 oppilasta.
Kuva: Lappeenrannan kaupunginarkisto

Hanhijärven koulu

Koulun perustaminen Hanhijärvelle nousi keskusteluun vuonna 1899. Koulupiiri perustettiin kyseisenä vuonna, varoja kerättiin arpajaisilla, tonttikin katsottiin ja koulun rakentamiseen pyydettiin urakkatarjouksia paikallisissa lehdissä. Perustaminen siirtyi lopulta kuitenkin 1920-luvulle koulun paikasta syntyneiden erimielisyyksien takia. Lisäksi koulupiiriin alkuaan kaavaillut Vihtolan, Tukialan ja Karkkolan kylät vetäytyivät siitä. Kouluhankkeen alkuvaiheista löytyy blogikirjoitus täältä.

Vuonna 1919 uudelleen järjestelty Hanhijärven koulupiiri käsitti Hanhijärven, Hanhikempin, Ihalaisen ja Rantalan kylät. Seutu on tunnettu 1880-luvulta lähtien viipurinrinkeleiden valmistuksesta ja myynnistä. Ennen kylän  koulun rakentamista toimi väliaikainen kouluhuoneisto A. Kempin talossa Hanhikempissä. Siellä toiminta alkoi syksyllä 1921. Varsinainen koulutalo rakennettiin 1924. Piirrustukset laati  Viipurin maanviljelysseuran rakennusmestari Hagberg. Satulakattoisessa hirsisessä koulurakennuksessa on näkyvissä 1920-luvun  klassismin piirteitä, mm. muotojen yksinkertaisuus ja sisäänkäyntien päätykolmiot. Koulun ulko- ja saunarakennukset rakennettiin kouluhallituksen mallipiirustusten mukaan. Koulun rakentamista varten otti Lappeen kunta 160 000 markan lainan, kuten alla olevasta Etelä-Saimaan uutisesta ilmenee:


160 000 markan laina Hanhirjärven koulun rakentamiseen.  Etelä-Saimaa 28.2.1925
Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärä vaihteli vuosikymmenien kuluessa varsin paljon. Alimmillaan (16 oppilasta) se oli vuosina 1950 ja 1952, jolloin koulussa ei ollut lainkaan kansakoulun alaluokkia. Enimmillään oppilasmäärä oli vuosina 1963 (heistä 21 alaluokilla ja 32 yläluokilla) ja 1964, jolloin koulussa opiskeli 53 lasta. 1970-luvun alussa oppilasmäärä tippui runsaaseen 20:en. Viimeisenä kansakouluvuonna oppilaita oli vain 20. Ohessa kokoamani taulukko Hanhijärven kansakoulun oppilasmäärästä vuonsia 1922 - 1974:

Vuosi
1922
1923
1924
1925
1926
1927
1928
1929
Oppilasmäärä
31
26
28
30
28
46
29
45
Vuosi
1930
1931
1934
1935
1936
1937
1938
1939
Oppilasmäärä
36
55
42
48
34
42
28
52
Vuosi
1940
1941
1942
1943
1944
1945
1946
1947
Oppilasmäärä
51
51
48
36
38
41
39
30
Vuosi
1948
1949
1950
1951
1952
1953
1954
1955
Oppilasmäärä
28
25
16
27
16
19
26
35
Vuosi
1956
1957
1958
1959
1960
1961
1962
1963
Oppilasmäärä
43
41
44
37
44
45
48
53
Vuosi
1964
1965
1966
1967
1968
1969
1970
1971
Oppilasmäärä
53
49
45
42
32
35
31
33
Vuosi
1972
1973
1974
x
x
x
x
x
Oppilasmäärä
24
23
20
x
x
x
x
x














Koulun elämä jatkui kuiten vielä pitkään  peruskoulun ala-asteena. Kaivamieni vanhojen lehtiuutisten mukaan Hanhijärven koulusta todettiin vuonna 1999  seuraavasti Hanhijärven koulu elää ja voi erinomaisesti. Tämä ei kuitenkaan estänyt sitä, että seitsemän vuotta myöhemmin koulu lakkautettin. Koulun viimeisille oppilaille jaettiin todistukset keväällä 2006.


Tässä kaksi kuva lisää Hanhijärven koulusta: