Eteläkarjalainen maisema

Eteläkarjalainen maisema
Tässä blogissa on sekä kuvia että tarinoita upean Etelä-Karjalan luonnosta, ihmisistä ja kulttuurista. Tässä ilta-auringon laskua Saimaan kanavan varrelta kesäkuussa 2016 .

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

Suomenkielinen kansakoulu Kuparisaarelle 1881

Kutsu suomalaisen kansakoulun harrrastajien kokoukseen.
Amerikan Suomalainen Lehti 7.1.1881.
Harva nykypolven suomalainen tai yhdysvaltalainen tietää, että suomalaiset siirtolaiset aloittivat oman suomenkielisen kansakoulun toiminnan Michiganissa vuonna 1881.  Omakielisen kansakoulun käynnistämisestä Kuparisaarelle oli ollut puhetta suomalaisten siirtolaisten keskuudessa parin vuoden ajan 1870-luvun lopulla. Alueelle oli muodostunut tuhansiiin nouseva suomalaisyhteisö, jonka parissa oli syntynyt lukusia yhteishankkeita, joiden kirjo oli laaja. Kouluhankkeessa kaikkein aktiivisimpia olivat apostolisluterilaiset. Nimimerkki Suorasen (= David Castrén) kirjoitus Amerikan Suomalaisessa lehdessä syyskuussa 1880 oli lähtölaukaus sen toteuttamiselle. Artikkelissaan Castrén vetosi apostolisluterilaisiin ja toivoi seurakunnan papin, katekeetta Johan Takkisen vuokraavan pappilansa yläkerran kouluhuoneeksi.  Apostolisluterilainen seurakunta valitsikin kahdeksanjäsenisen toimikunnan 28.11.1880 pitämässään kokouksessa valmistelemaan asiaa. Toimikunta hyväksyi kokouksessaan 11.12.1880 kansakoulun perustamisen. Opettajaksi päätettiin kutsua Suomessa kiertokoulunopettajana kymmenisen vuotta toiminut Heikki Knuutila (s. 1848). Koulussa aiottiin  antaa opetusta ympäri vuoden, arkipäivisin kuusi tunti, paitsi lauantaina, jolloin opetusta olisi kolme tuntia. Oppiaineina olivat suunnitelman mukaan ”suomalainen aapinen, Katekismus, Biblian historia, suomalainen veisu, kirjoitus ja luvunlasku.[1]

Tässä lehtiuutinen kansakoulun perustamiseksi pidetystä yleisestä kokouksesta tammikuun alussa vuonna 1881:


Kehotus suomalaisten lasten vanhemmille,
että nämä ilmoittaisivat lapsensa pian toimintansa
aloittavaan suomalaiseen kansakouluun.
Amerikan Suomalainen Lehti 14.1.1881
Kansakoulu kokous[2]
Calumet, tammik. 11. p. 1881.
Suomalaisen kansakoulun harrastajien yleinen kokous pidettiin kuulutuksen johdosta viime lauvantai-iltana Calumetin A. L. Seurakunnan pappilassa, johon oli suuri joukko koulun harrastajia kokooontunut.Kun kannattajien luku oli nyt ainoastaan 162, ja koulun toimeen saaminen pidettiin suuresti tarpeellisena, niin päätettiin jäsenmaksu panna ensikuulta 60 centiksi ja sen jälkeen 30 centiksi kuulta, joten nähtiin varoja kerääntyvän siihen määrään, että koulu voipi toimeensa ryhtyä. Koululle laadittu ”Sääntö-ehdoitus” tarkastettiin ja hyväksyttiin tarkoituksensa sopivaksi. Sääntöjen 4:n pykälän määräyksen mukaan valittiin esimieheksi Johan Takkinen, varaesimieheksi Jacob Ojanperä, kirjuriksi Johan Laiti, kassanhoitajaksi Nils Petter Starkka Calumetissä, Johan Olof Lindström Quincyssä, ja Wilhelm Kinnunen Allouezissä. Johtokunnan jäseniksi valittiin Stefan Lohvansuu, Isak Keksi, Karl Daniels, ja Johan Palmi. Koulun avaus tapahtuu niin pian kun sille kirjat y.m. tarpeelliset kapineet on ehditty hankkia. Näiden kapineiden ostamiseen tarvittavien varojen vuoksi päätettiin ensimmäinen jäsenmaksu suorittaa tämän tammikuun ajalla. Säännön 7:n pykälän määräyksen mukaan saavat koulua käyttää hyväksensä kaikkien Suomalaisten lapset Calumetissä, Allouezissä ja Quincyssä, jotka koulun kannattamiseen ovat osaa ottaneet.[3] Köyhien lapset saavat maksutta vapaasti koulussa käydä ja koulun kirjastoa kouluajalla hyväksensä käyttää. Kokouksen puolesta
Johan Takkinen[4]         Johan Laidi


[1] ASL no 3/ 24.9.1880; 51/17.12.1880; Raittila 1982, 142.
[2] ASL no 2, 14.1.1881.
[3] Kansakoulutoimikunnan suunnitelman mukaan koulua olisi pidetty neljä kuukautta kussakin kolmesta paikasta eli siis Calumetissa, Allouezissa ja Quincyssä. Koulun oppilaiksi otettiin kaikkien suomalaisten kotien lapset. Oppitunnit aiottiin pitää apostolisluterilaisen seurakunnan pappilan yläkerrassa Calumetissa sekä Allouezin ja Quincyn apostolisluterilaisissa kirkoissa. Ks. ASL 51/17.12.1880.
[4] Johan Takkinen oli tässä vaiheessa mukana useissa amerikansuomalaisten yhteishankkeissa. Hänen arvovaltaansa vedottiin, jotta hankkeille saataisiin apostolisluterilaisten tuki. Yhteiskunnallisiin pyrkimyksiin osallistuminen kasvatti Takkisen arvovaltaa koko amerikansuomalaisen yhteisön keskeisenä vaikuttajana eikä pelkästään yhden uskonnollisen ryhmän johtajana.  Takkinen oli mukana mm.  seuraavissa yhteishankkeissa: Amerikan Suomalainen Kirjapaino-osakeyhtiö, Amerikan Suomalainen Lehti, sanomalehtimies Anders J. Muikun hautamuistomerkki. ASL Näytelehti 13.6.1879; 30/23.7.1880.